Siirry sisältöön

Näin suomalaiset yritykset kierrättivät vuonna 2024: muovin kierrätys viisinkertaistunut vuodesta 2019, korkein kierrätysaste Etelä-Karjalassa

  • 2 minuutin lukuaika

Mediatiedote
28.1.2025 klo 7:30

L&T koosti vuoden 2024 yritysasiakkaidensa kierrätysdatan yksiin kansiin. Selvisi, että kiertoon ohjautuvan muovin määrä on yli viisinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Parhaiten kierrätyksestä suoriutuivat Etelä-Karjalan alueella toimivat yritykset. Kauppa pitää edelleen kärkisijaa toimialakohtaisessa vertailussa. 

Kierrätysaste kuvaa sitä osaa yrityksen tuottamista jätteistä, joiden sisältämät materiaalit päätyvät polton sijaan takaisin kiertoon. Mitä korkeampi prosenttiluku on, sitä suuremman osuuden jätteistään yritys onnistuu ohjaamaan kierrätykseen. 

Vuonna 2024 parhaiten kierrätyksestä suoriutuivat Etelä-Karjalan alueella toimivat yritykset, joiden keskimääräinen kierrätysaste oli 61,3 prosenttia. Etelä-Karjala pitää jo kolmatta vuotta peräkkäin kärkisijaa vertailussa. Matalin kierrätysaste oli Kymenlaaksossa.

”Maakuntien kierrätysasteisiin vaikuttavat esimerkiksi alueellinen elinkeinorakenne ja etäisyydet sekä se, millaisia käsittelymenetelmiä alueella on tarjolla”, kertoo L&T:n johtava ympäristövastuun asiantuntija Antti Pitkämäki.

Toimialakohtaisesti tarkasteltuna parhaiten kierrätyksestä suoriutuivat kaupan alan yritykset. Matalin kierrätysaste oli rakentamisen sektorissa. 

”Kaupan alalla kierrätyksen eteen tehty pitkäjänteinen työ näkyy myös meidän datassamme. Siellä kierrätysaste on ollut jo usean vuoden ajan yli 60 prosenttia”, Pitkämäki sanoo. 

Pitkämäen mukaan yksi isoimmista haasteista yritysten kierrätyksessä on se, että poltettavaksi päätyy liikaa sellaista tavaraa, joka voitaisiin kierrättää ja jatkojalostaa uudelleen raaka-aineeksi.

”Syntypaikkalajittelulla on tässä keskeinen rooli. Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa erotella materiaalit toisistaan ja varmistaa, että hukkaan päätyy mahdollisimman vähän”, Pitkämäki sanoo.

Eniten seka- ja energiajätettä per käyntikohde syntyi Pohjois-Karjalassa (7,69 tonnia/käyntikohde) ja Etelä-Savossa (7,64 tonnia/käyntikohde) vuoden 2024 aikana. Vähiten sekajätettä tuotettiin Etelä-Karjalassa (3,43 tonnia/käyntikohde) ja Pohjanmaalla (3,57 tonnia/käyntikohde).  

”Jos yritys haluaa vähentää seka- ja energiajätteen määrää ja nostaa omaa kierrätysastettaan, kannattaa ensin varmistaa, että omissa tiloissa on asianmukaiset ja omaan toimintaan sopivat jäteastiat. L&T:n jätehuollon yritysasiakkaat näkevät oman kierrätysasteensa Ympäristönetti-digipalvelusta, ja apua kierrätyksen suunnitteluun saa ympäristömanagereilta”, Pitkämäki neuvoo. 

Kiertoon ohjatun muovin määrä kasvussa  

L&T:n datan perusteella yhä useammat yritykset kierrättävät pakkausmuovia. Sekä kiertoon ohjautuvan muovin määrä että pakkausmuovia kierrättävien asiakkaiden määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2019. Pitkämäki arvelee, että taustalla on parantuneet lajittelu- ja kierrätysmahdollisuudet sekä yritysten oma aktiivisuus. 

”On hienoa nähdä, että yritykset panostavat yhä vahvemmin muovinkierrätykseen. Muovin kiertoon ohjaaminen kannattaa, sillä siitä voidaan valmistaa uusioraaka-ainetta ja korvata siten neitseellistä materiaalia. Esimerkiksi L&T valmistaa asiakkailta kerätystä kalvomuovista muovigranulaattia, jota voidaan hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksessa”, Pitkämäki sanoo.

EU:n komissio edellyttää yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista: L&T:n yritysasiakkaiden yhdyskuntajätteen kierrätysaste on 59,7 %

EU:n komission mukaan Suomen tulisi lisätä yhdyskuntajätteen kierrätystä ja vähentää seka- ja energiajätteeseen eli poltettavaksi päätyvän jätteen määrää. Suuri osuus yhdyskuntajätteestä tulee juuri yrityksistä. Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 44,6 prosenttia (lähde: Tilastokeskus).

Lassila & Tikanojan yritysasiakkaiden yhdyskuntajätteen keskimääräinen kierrätysaste oli 59,7 prosenttia vuonna 2024. Vuodesta 2015 L&T:n kierrätysaste on noussut 2,9 prosenttiyksikköä (2015: 56,8 %).


Kierrätysasteet maakunnittain

  1. Etelä-Karjala: 61,3 %
  2. Kanta-Häme: 60,6 %
  3. Pirkanmaa: 58,7 %
  4. Keski-Suomi: 57,4 %
  5. Uusimaa: 56,8 %
  6. Kainuu: 56,7 %
  7. Pohjois-Pohjanmaa: 56,4 %
  8. Etelä-Pohjanmaa: 55,7 %
  9. Päijät-Häme: 52,6 %
  10. Pohjois-Karjala: 50,7 %
  11. Satakunta: 50,3 %
  12. Varsinais-Suomi: 49,4 %
  13. Pohjanmaa: 47,0 %
  14. Lappi: 44,9 %
  15. Keski-Pohjanmaa: 42,0 %
  16. Pohjois-Savo: 38,3 %
  17. Etelä-Savo: 35,9 %
  18. Kymenlaakso: 29,4 %

Kierrätysasteet toimialoittain 

  1. Kauppa: 63,8 %
  2. Kiinteistöt: 53,0 %
  3. Julkinen sektori: 50,8 %
  4. Teollisuus: 47,3 %
  5. Rakentaminen: 41,4 %


 

Lisätietoja: 

L&T:n viestintä
viestinta@lassila-tikanoja.fi  
puh. 050 3369 785

Kuvapankki

Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka tekee kiertotaloudesta totta. Yhdessä asiakkaidemme kanssa pidämme materiaalit, tehtaat ja kiinteistöt mahdollisimman pitkään tuottavassa käytössä sekä tehostamme raaka-aineiden ja energian käyttöä. Näin toimien luomme enemmän arvoa kiertotaloudella sekä asiakkaillemme, henkilöstöllemme että yhteiskunnalle laajemmin. Kun onnistumme tässä, myös omistajillemme tuotettu arvo kasvaa. Tavoitteenamme on jatkuvasti kasvattaa toimintamme hiilikädenjälkeä eli positiivista ilmastovaikutusta. Sosiaalista vastuuta kannamme muun muassa huolehtimalla oman henkilöstön työkyvystä sekä tarjoamalla töitä myös niille, joiden on vaikea työllistyä. L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli 802,1 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 8 160 henkilöä. L&T on listattu Nasdaq Helsingissä.