Sairaalan tulisi aina olla mahdollisimman turvallinen ympäristö niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin. Jätehuollon kehittäminen on yksi tapa varmistaa, ettei tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita satu turhaan.
Sairaalassa syntyy paljon jätettä, jonka hävittämisestä on huolehdittava erityisen tarkoin : ruiskuja ja neuloja, vanhentuneita lääkkeitä, ampulleja ja ruiskepulloja. Niiden huolimaton käsittely voi aiheuttaa terveysriskin, jos esimerkiksi väärään roska-astiaan päätynyt terä viiltää sormeen haavan.
Tunnista ainakin nämä riskit jätehuollossa
Työturvallisuus on vaarassa myös silloin, kun työergonomiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota, tai työntekijöitä ei kouluteta turvalliseen jätteiden käsittelyyn. Käytännössä riskit voidaankin jakaa neljään kategoriaan:
- Työergonomia . Jos usein käytössä olevat jäteastiat ovat hankalassa paikassa tai muuten epäsopivia, jatkuva kurkottelu käy selän päälle.
- Työtapaturmat. Väärään jäteastiaan heitetty neste voi aiheuttaa liukastumisriskin, ja hankalassa paikassa sijaitseva keräysväline tai kaiteeton laituripaikka voi johtaa putoamiseen.
- Pistotapaturmat. Ohjeiden vastaisesti tai puutteellisten ohjeiden takia huonosti pakatut terävät jätteet ovat ilmeinen turvallisuusriski sairaalaympäristössä.
- Koneet ja laitteet. Puutteellinen käyttökoulutus voi johtaa tapaturmaan, jos esimerkiksi puristinta tai paalainta käytetään väärin, tai sitä ei huolleta riittävän usein.
Koulutus ennaltaehkäisee tapaturmia
Sairaalan jätehuoltoon liittyviä tapaturmia voi ennaltaehkäistä kouluttamalla työntekijöitä toimimaan turvallisesti. Käytössä olevien toimintaohjeiden ja opasteiden on oltava niin yksiselitteisen selkeitä, ettei erehtymisen vaaraa ole.
Samalla on varmistettava, että jätehuollon puitteet ovat muutenkin kunnossa: jokaiselle jätejakeelle löytyy oma astiansa , joka on sijoitettu työergonomian ja päivittäisen toiminnan kannalta fiksuun paikkaan. Lisäksi jätetilan on oltava turvallinen ja siisti, etteivät työntekijät liukastu tai putoa viedessään jätteitä pois.
Jos jätehuoneessa on jätteenkäsittelyyn tarkoitettuja koneita tai laitteita, työntekijät on opastettava niiden käyttöön. Laitteet on myös huollettava säännöllisesti, jotta niiden käyttöturvallisuus säilyy.
Seitsemän käytännön vinkkiä työturvallisuuden parantamiseen
Sairaalan jätehuollon kehittäminen onnistuu parhaiten eri alojen asiantuntijoista koostuvassa tiimissä. Kun jokainen asiantuntija arvioi riskejä omasta näkökulmastaan, tilanteesta saadaan parempi kokonaiskäsitys. Ja kun riskit ovat selvillä, niitä on helpompi ratkoa yhdessä.
Vähintään kannattaa kiinnittää huomiota näihin seitsemään osa-alueeseen:
- Työntekijöiden koulutus ja opastus.
- Jätteiden oikeanlainen ja turvallinen käsittely ja merkitseminen (muun muassa sovitun värikoodauksen noudattaminen jätesäkeissä ja keräysastioissa koko logistiikkaketjussa), sekä jätelaadun tunnistaminen värikoodin avulla.
- Jäljitettävyys (merkitse jätteen alkuperä selvästi).
- Sairaalan sisälogistiikan suunnittelu jätteen syntypaikalta keräyspisteeseen asti. Tämä ei koske ainoastaan hoitohenkilökuntaa, vaan kaikkia työntekijöitä (laitoshuolto, tekniikka, sisäinen ja ulkoinen kuljetus), jotka käsittelevät jätteitä.
- Tekniset apuvälineet (esimerkiksi astiankaatolaitteet puristimissa), joiden avulla astiat saadaan turvallisesti tyhjennettyä jätepuristimiin ilman, että henkilökunnan täytyy nostella painavia säkkejä.
- Jätteen keräilypakkauksen koko. Jätepakkausten olisi hyvä olla sen kokoisia, että niitä voidaan turvallisesti siirtää käsivoimin.
- Kemikaaliturvallisuus (käytössä olevien kemikaalien tiedot ovat ajan tasalla, ne on varastoitu turvallisesti, mahdollisiin vahinkotilanteisiin on selkeät toimintaohjeet ja käyttöturvatiedotteet ovat kunnossa).
Työturvallisuuteen ei ole oikotietä, mutta johdonmukaisuudella ja huolellisuudella pääsee pitkälle. Tarvittaessa apuun voi myös pyytää jätehuollon ammattilaisen, jolle työturvallisuus on sydämen asia. Me autamme mielellämme!
