Miten koulurakennuksen sisäolosuhteita voidaan parantaa samalla kun energiankulutusta vähennetään? Kaiken lähtökohtana on huolellinen suunnittelu ja tarpeenmukaisuus.
Monesti kuulee sanottavan, että kansallisomaisuutemme on metsissä. Rohkenen olla toista mieltä: todellinen kansallisomaisuutemme ja -aarteemme löytyy kouluistamme.
Vauhdilla ikääntyvä väestömme on tehnyt kunnioitettavan määrän työtä rakentaakseen Suomesta hyvinvointivaltion, joka on monella mittarilla maailman kärjessä. Nuoret ovat kuitenkin kuin pilareita, joiden varaan tulevaisuutemme rakentuu. Koulussa he oppivat elämän perustaitoja ja sisäistävät kasapäin tietoa.
Opiskelun merkitys Suomen kilpailukykytekijänä korostuu tulevaisuudessa kaupankäynnin siirtyessä savupiipputeollisuudesta palveluihin ja dataan. Lisäksi huoltosuhteen vääristyminen johtaa siihen, että nykynuoren harteilla on tulevaisuudessa paljon enemmän painolastia kuin hänen vanhemmillaan tai isovanhemmillaan.
Tämän johdosta on ensiarvoisen tärkeää, että oppilaitoksissamme on hyvät ja terveelliset oppimisolosuhteet .
Jos koulun oppilasmäärä kasvaa suuremmaksi kuin mihin talotekniikka on suunniteltu, on hyvän sisäilman varmistaminen käytön aikana käytännössä mahdotonta. Mikäli koulun oppilasmäärä pysyy suunnitelmissa, voidaan tarpeenmukaistuksella pienentää energiankulutusta terveellisistä olosuhteista tinkimättä.
Silloin kun koulurakennuksessa ei ole oppilaita tai henkilöstöä paikalla, kuten yöllä tai kesäaikaan, ilmanvaihtoa on turha pitää täydellä teholla päällä . Aikaohjauksen lisäksi koulujen energiakustannuksia ja ilmastokuormaa voidaan siis pienentää varsinkin ohjaamalla ilmanvaihtoa ja valaistusta tilakohtaisesti käyttöön perustuen.
Tarpeenmukaistus on nykyään paljon käytetty termi, joka kuvaa tapaa pitää olosuhteet tasaisina ja miellyttävinä silloin kun tilassa on käyttäjiä. Kun käyttö vähenee, taloteknisten laitteiden käyttöä vähennetään, jolloin energian kulutuspiirakasta syödään iso viipale.
Suomessakin on nähty tapauksia, joissa vain muutaman vuoden ikäiset koulut ovat joutuneet sulkemaan ovensa vakavien sisäilmaongelmien takia. Yhtenä syynä voivat olla kireät energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusaikataulut uusille taloille, jotka voivat johtaa nipistyksiin väärissä paikoissa.
Joissain tapauksissa muovimattoja on liimattu märän betonilaatan päälle, jolloin soppa on valmis. Myös painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä on korvattu koneellisella, jonka johdosta on luotu niin voimakas alipaine, että rakenteiden ja likaisten korvausilmareittien kautta sisäilmaan pääsee mikrobeja ja homesieniä.
Myös liian kova ylipaine rakennuksen sisällä voi aiheuttaa kostean huoneilman painumisen rakenteisiin, mistä voi myöhemmin aiheutua sisäilmahaittoja.
Näiltä kustannuksellisesti, mutta etenkin terveydellisesti vahingollisilta ongelmilta voitaisiin välttyä, mikäli uudis- ja korjausrakentamiseen sekä suunnitteluun varattaisiin enemmän aikaa. Myös korjausrakentamisen viranomaisvalvontaa pitäisi tehostaa.
Kunnille ja kaupungeille energiankäytön leikkaantuminen tarkoittaa pienempiä käyttökustannuksia ja ilmastopäästöjä. Samalla tulevaisuuden aikuisille rakentuu terävämpi mieli, puhtaampi elinympäristö – samalla nuorten harteilla lepäävä taakka on hieman kevyempi.
Sisäolosuhteiden ja energiatehokkuuden hallinta ja kehittäminen vaatii asiantuntemusta. Jos haluat kuulla lisää, tutustu energiatehokkuusosaajimme !
Järjestimme marraskuussa webinaarin, jossa Hanselin, Espoon kaupungin ja L&T:n asiantuntijat kertoivat omia vinkkejään kiinteistöpalveluiden kilpailutuksissa ja hankinnoissa onnistumiseen.
Jos livelähetys jäi näkemättä, tallenteen pääset katsomaan vaikka heti alla olevaa kuvaketta klikkaamalla.