Hyvin suunniteltu ja tehokas jätehuolto lähtee liikkeelle oikeista keräysvälineistä. Kaikille sopivaa standardiratkaisua ei ole, vaan suunnitelmat tehdään tarpeen ja syntyvän jakeen perusteella.
Kiinteistöjen jätemääristä kertyy aina tyhjennyksen yhteydessä dataa. Tiedon avulla voidaan seurata, kuinka paljon tiettyä jaetta kerätään vuosi- tai kuukausitasolla. Jos kiinteistöstä esimerkiksi tyhjennetään viikoittain seitsemän biojäteastiaa, astialle asetetun keskimääräisen painoarvion pohjalta voidaan laskea, kuinka paljon biojätettä syntyy.
Uusissa kiinteistöissä, joissa dataa ei ymmärrettävistä syistä ole vielä ehtinyt kertyä, laskelmien tukena voidaan käyttää liiketilojen kokoa, sekä tietoa siitä, minkä tyyppisiä liiketiloja kiinteistössä on. Tietysti myös kokemuksesta on apua. Etenkin, jos on aiemmin ollut tekemisissä vastaavanlaisten kiinteistöjen jätehuollon parissa.
Kun jätemäärät ovat selvillä, keräysvälineiden valinta voidaan perustaa tietoon. Näin jokaiselle jätejakeelle osataan valita oikean kokoinen ja tyyppinen keräysväline.
Jos kiinteistössä esimerkiksi syntyy viikossa vain vähän biojätettä, mutta paljon pahvia, järkevin ja kustannustehokkain tapa on hankkia pahville paalain ja biojätteelle keräysastia. Jos taas kiinteistö koostuu lähes ainoastaan elintarvikeliikkeistä, joissa biojätettä syntyy paljon, panostaminen biojätepuristimeen voi olla perusteltua.
Kun jotain jätejaetta kertyy paljon, keräysastian sijasta kannattaa harkita puristimen tai paalaimen käyttöä. Niitä löytyy monessa koossa, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto. Jos kiinteistössä syntyy jätettä kymmenen astian verran, mutta tilaa on vain kolmelle, puristin tai paalain voi ratkaista tilaongelman.
Pienemmät paalaimet mahtuvat kokonsa puolesta vaikka takahuoneeseen, mutta suuremmat puristimet vaativat ympärilleen enemmän tilaa. Toisaalta ne myös pystyvät käsittelemään enemmän jätettä ja säästävät rahaa, koska niitä tarvitsee tyhjentää keräysastioita harvemmin. ( Täältä voit käydä katsomassa , miten esimerkiksi Orwakin pystypaalain toimii.)
Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta kohdistuu työnantajan työntekijöille tarjoamiin työvälineisiin. Näihin lasketaan myös paalaimet ja puristimet, jotka omalta osaltaan helpottavat työntekijän työtä.
Asetuksessa määritellään, että “työnantajan on jatkuvasti seurattava työvälineen kuntoa tarkastuksilla, testauksilla, mittauksilla ja muilla näkyvillä keinoilla” . Asetus velvoittaa pitämään työvälineen säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisena sen koko käyttöiän. Lisäksi työvälineiden käyttäjät on koulutettava käyttämään niitä turvallisesti.
Kun keräysvälineet hankkii luotettavalta palveluntarjoajalta, niiden käyttöön saa aina koulutuksen. Myös vuosihuolto ja vikakorjaukset onnistuvat helposti palveluntarjoajan, kuten L&T:n kautta. Niiden avulla varmistat, että asetuksen vaatimukset varmasti täyttyvät.