Koronavirus on laittanut yhteiskuntamme täysin uudenlaiseen asentoon. Kasvomaskit, käsidesiautomaatit, yskimis- ja aivastamisohjeet sekä tiukat etätyölinjaukset ovat uusi normaalimme, johon olemme enemmän tai vähemmän jo tottuneet.
”Uusi normaali” on käsite, jossa oleellista roolia näyttelevät uudet hygieniakäytännöt sekä turvallisuushakuisuus.
”Me L&T:llä puhumme paljon hygieniaturvallisuuden käsitteestä. On selvää, että tietyt toimintatavat hygienian ja turvallisuuden suhteen ovat tulleet jäädäkseen, vaikka koronavirustilanne helpottaisikin. Uskon, että tulemme myös jatkossa panostamaan vahvasti sekä tilojen puhtauteen että henkilökohtaiseen hygieniaan”, pohtii L&T:n infektiotorjunnan asiantuntija Minna Cooper.
Hygieniaturvallisuudesta ei juuri puhuttu yleisesti ennen koronaviruspandemian alkamista. Mitä termi sitten tarkoittaa käytännössä?
Cooperin mukaan sanayhdistelmä on sateenvarjo, joka kokoaa alleen kaikki viimeisen vuoden aikana erityisen konkreettisiksi muuttuneet turvatoimet infektioiden torjuntaan liittyen.
”Kun puhumme hygieniasta ja peräänkuulutamme siitä huolehtimista, siihen on tasan yksi syy: pyrimme välttämään sairastumis- ja tartuntariskejä. Tämä ei koske siis pelkästään koronavirusta, vaan myös kaikkia muita infektio- ja tartuntatauteja. Korona on vain antanut hygienialle täysin uudenlaisen käytännön merkityksen ja karun konkreettisen näkymän siihen, mitä siitä voi aiheutua, kun hygieniasta ei huolehdita riittävällä tasolla” Cooper sanoo ja viittaa olosuhteisiin, joista koronavirus on alun perin lähtenyt leviämään.
Turvallisuus sen sijaan on termi, joka on hygienian lisäksi ollut varsin paljon pinnalla viime aikoina. Uusi ja outo tilanne aiheuttaa ihmisille turvattomuuden tunnetta: näkymätöntä vihollista vastaan on vaikea taistella ja suurin pelko aiheutuu tietämättömyydestä: mistä tartunnan voi saada, mitä sitten pitää tehdä ja missä uskaltaa enää kulkea riskittömästi?
”Turvattomuuteen haetaan lääkettä saatavilla olevista hyvin konkreettisista asioista: maskeista, desinfiointiaineista, ohjeistuksista liikkumisrajoituksista, tehostetusta siivouksesta ja niin edelleen. Paitsi että ne oikeasti hillitsevät koronaviruksen leviämistä, ne myös tuovat sitä kaivattua turvallisuuden tunnetta ja hälventävät siten jossain määrin myös pelkoa. Ne ovat turvavälittämistä parhaimmillaan”, Cooper selventää.
Myös L&T:llä koronaviruksen aiheuttama turvallisuudenhakuisuus on näkynyt asiakkaissa: vaikka osa asiakaskohteista on joutunut välillä sulkemaan ovensa rajoitusten vuoksi, ovat ovensa auki pitävät asiakkaat entistä kiinnostuneempia omien tilojensa puhtaudesta.
”Sellaista kysyntäpiikkiä harvemmin näkee: yhtäkkiä kaikkia kiinnosti, millaisin menetelmin ja ainein me siivoamme ja auttavatko ne varmasti koronavirukseen”, Cooper sanoo.
Onneksi L&T oli jo aiemmin varautunut esimerkiksi tuleviin flunssa- ja noroviruskausiin ja hankkinut tarvittavia aineita ja välineitä erilaisten infektioiden torjuntaan. Niille tuli käyttöä, mutta ei siinä mielessä kuin alun perin oli kaavailtu.
”Vuoden 2020 aikana tehostimme ylläpitosiivousta 3617 asiakaskohteessa, vaikka aiemmin tällaiselle palvelulle ei ollut kysyntää muuta kuin hyvin kapealla markkinalla. Lisäksi infektiotorjunnan iskuryhmämme kävivät tekemässä altistuneiden tilojen sumutusdesinfiointeja yhteensä 550 kertaa. Tällaistakaan toimintaa meillä ei aiemmin ollut, mutta mukaudumme varsin nopeasti muuttuneeseen kysyntätilanteeseen”, Cooper avaa palvelutarpeiden äkillistä muuttumista.
On selvää, että koronavirus jättää jälkensä yhteiskuntaamme myös pandemian laantumisen jälkeen. Infektioiden torjuntaan tullaan jatkossakin kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Siksi myös hygieniaturvallisuus on termi, joka jatkaa elämistään.
”Hygienia ja turvallisuus ovat jatkossakin asioita, jotka on helppo sulauttaa toisiinsa. Parhaimman tuloksen saa, kun tilanteisiin varautuu ennakkoon esimerkiksi minimoimalla infektioriskit ja ehkäisemällä tartuntojen leviäminen jo etukäteen. Siitähän myös esimerkiksi työturvallisuudessa on kyse: ennakoidaan, jotta ei tapahtuisi vahinkoja”, Cooper selventää.
Desinfiointiaineiden kulutuksen kasvu korona-aikana on herättänyt luonnollisesti asiakkaissa huolta myös ympäristöstä. Cooperilla on tähänkin vastaus valmiina:
”Me olemme panostaneet nimenomaan ympäristöystävällisten ja laajakirjoisten ratkaisujen hyödyntämiseen tinkimättä kuitenkaan tehosta. Meillä on tarjolla erilaisiin tarkoituksiin ja ympäristöihin soveltuvat ympäristöystävälliset ratkaisut, jotka eivät vahingoita pintoja eivätkä ole haitallisia myöskään tilojen käyttäjille.”
Koska desinfiointiin käytetyt ratkaisut eivät haittaa ympäristöä tai tilojen käyttäjiä, kehottaa Cooper yrityksiä miettimään tulevaisuuden puhdistustarpeita myös koronaviruksen jälkeen. Hygieniaturvallisuus on pyrittävä jatkossakin varmistamaan, jotta nykyisen kaltaisilta tilanteilta vältyttäisiin. Tulipalojen sammuttelun ja perinteisen ylläpitosiivouksen aikakausi saattaa tämän ajattelumallin myötä olla ohi.
”Korona on vinksauttanut toimistojen käyttöasteen ja kotikonttorilla vietetyn ajan täysin päälaelleen ja tehnyt siitä hankalammin ennustettavaa. Samalla hygienia on tärkeämmässä roolissa kuin koskaan. Siksi jatkossa siivouskin tulee olemaan enemmän tarpeenmukaisuuteen perustuvaa, ja pistemäisistä desinfiointikerroista siirrytään kokonaisvaltaisempiin palvelumalleihin, joissa asiakkaan kanssa tehdään jatkuva sopimus infektiotorjuntapalveluista . Tällöin esimerkiksi sumutusdesinfiointi pystytään suorittamaan tartuntatilanteissa erittäin nopealla aikataululla ja sopimuskohteissa käytetään säännöllisesti puhdistusväleille antimikrobisen suojan antavia aineita sekä jatkuvaa suojaa antavia pinnoitteita . Näitä sopimuksia on solmittu jo muutamien asiakkaiden kanssa ja määrä tulee varmasti lisääntymään”, Cooper avaa siivouspalveluissa tapahtuvia muutoksia.