Nykyaikainen kiinteistö tuottaa valtavan määrän dataa, mutta vasta sen kunnollinen analysointi auttaa saamaan kaiken hyödyn irti.
Neuvotteluhuoneen seinällä oleva pieni laatikko kertoo paljon siitä, missä kunnossa tila on: sen sisältämät sensorit mittaavat ilman kosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta. Näiden arvojen perusteella tilan ilmastointi säätyy automaattisesti.
Sensorien avulla voidaan tarkkailla myös rakennuksen muuta huolto- ja puhtaanapitotarvetta. L&T on ollut mukana Virpa D -tutkimushankkeessa, jossa on kehitetty käyttäjä- ja ylläpitopalveluita vastaamaan paremmin kiinteistön käyttäjien ja omistajien tarpeita.
Eräs hankkeen pilottikohteista on Salo IoT Campus, jossa toimii satakunta enimmäkseen tekniikan alan yritystä. Toimitusjohtaja Jukka Vakula kertoo, että entisissä Nokian tiloissa sijaitsevassa Campuksessa oli hyvä sensoriverkko jo pohjaksi.
”On arvioitu, että tiloissa oli jo valmiiksi 13 500 sensoria. Määrää vielä lisättiin hankkeen alkaessa”, Vakula sanoo.
Sensorit tarkkailevat ilmanlaadun lisäksi tilojen käyttäjämääriä. Eräs esimerkki on wc-tilojen käyttö ja siivoustarve: joskus kävijöitä on paljon kerralla, joinain päivinä tuskin lainkaan, mutta silti siivous on aiemmin tehty tietyin väliajoin. Nyt vessoissa on anturit, jotka tietyn kävijämäärän ylittyessä ilmoittavat siivoustarpeesta.
Anturit ja palvelun on valmistanut Salo IoT Campuksella sijaitseva teknologiayritys Sensoan.
Parempi palvelu, tyytyväisempi asiakas
L&T:n Antti Toivanen kertoo, että toimintamallin pohjalla on L&T:n Kiito-toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tuottama tieto yhdistetään kiinteistöstä saatavaan dataan. Tavoitteena on parempi palvelukokemus, tyytyväisempi asiakas ja vastuullinen toiminta – sivutuotteena myös säästöt.
”Perinteisesti kiinteistöalalla on kerätty paljon tietoa kohteista, mutta sen analysointi ja hyödyntäminen on jäänyt vähemmälle.”
Kaikki huoltopyynnöt – nekin, jotka aiemmin tehtiin nykäisemällä hihasta – kulkevat sähköisen järjestelmän kautta, jolloin niistä ja tehdyistä toimenpiteistä jää jälki. Huoltopyynnöt tulevat varmuudella kirjatuiksi, ja vasteaikoja voidaan seurata.
Vasteaikojen lyheneminen on eräs tapa kasvattaa asiakastyytyväisyyttä. Pidemmälle vietynä kyse on koko palvelukonseptin ajattelemisesta uudelleen, ja lopputuloksena sekä asiakas että palveluntarjoaja hyötyvät. Data auttaa myös ennakoimaan tulevia vikatilanteita.
”Salo IoT Campus yrityksineen on ollut ihanteellinen kumppani lopputuloskeskeisen toimintamallin kehittämisessä. Tekniikan alan yrityksistä löytyy sekä kiinnostusta että ymmärrystä uudenlaisen järjestelmän kehittämiseen”, Toivanen sanoo
Askelten säästö säästää rahaa
Campuksella työskentelee 15–20 L&T:n työntekijää kiinteistöhuollon, siivouksen ja kiinteistötekniikan tehtävissä. Koska kampusalue on laaja, työn tarveperusteinen suunnittelu säästää työaikaa jo yksinkertaisesti askelten määrässä.
”Siivoojan tai huoltomiehen ei tarvitse kävellä satoja metrejä tekemään työtä, jota ei sillä hetkellä tarvitakaan. Suuressa toimipisteessä kustannussäästöä syntyy merkittävästi, vaikka työajasta säästettäisiin viisikin prosenttia”, Jukka Vakula sanoo.
Hänen mukaansa on melko yleistä, että rakennusvaiheessa huollon tarvetta suunnitellaan, mutta omistajuuden siirtyessä kerätty data ei välttämättä siirry rakennuksen mukana. Nyt Salo IoT Campus kerää paitsi sensoreista kertyvää mittausdataa, myös käyttäjäpalautetta.
Kampuksella on jo havaittu, millaisia käytännön vaikutuksia tiedon analysoinnilla voi olla.
”Olemme esimerkiksi pystyneet puuttumaan järjestelmien vikatoimintoihin nopeammin. Neuvottelutilojen siivoaminen sujuu joustavammin, kun siivoojat näkevät online-varausjärjestelmästä tilojen todellisen käyttötilanteen ja käyttäjämäärän”, Vakula kertoo.
Säästöjä syntyy myös esimerkiksi ilmastoinnin tehon säätämisestä tarpeen mukaan. Neuvotteluhuoneiden joustava ja reaaliaikainen ylläpito taas vapauttaa tiloja tehokkaampaan käyttöön: aiemmin 25 neuvotteluhuonetta olivat tunnin varattuina ylläpidolle jokaisen varauksen yhteydessä.
Salo IoT Campuksen ja L&T:n yhteistyö palvelujen kehittämisessä jatkuu.
”Olemme parhaillaan määrittämässä skaalautuvaa järjestelmää. Sen avulla Salossa opittuja asioita voidaan hyödyntää muissakin kohteissa”, Toivanen kertoo.
