Kannattaako kiinteistön ilmanvaihto tai valaistus modernisoida? Elinkaarilaskelma paljastaa energiatehokkuusinvestointien pitkän aikavälin kustannukset.
Kiinteistön energiatehokkuutta voidaan parantaa karkeasti jaoteltuna kahdella eri tavalla:
- Järkeistämällä ohjauksen, jolloin esimerkiksi ilmanvaihdon käyntiajat muutetaan vastaamaan tilojen käyttöä. Nämä, jopa tuhansia euroja säästävät ohjausmuutokset voidaan yleensä tehdä ensimmäisen käynnin aikana kiinteistön automaatiovalvomosta käsin.
- Modernisoimalla laitteet tai järjestelmät, kuten esimerkiksi valaistuksen tai ilmanvaihdon. Modernisoinnilla saavutettavat säästöt ovat tyypillisesti ohjausmuutoksia mittavampia, mutta samalla niiden investointikustannus on suurempi. Siksi niiden elinkaarikustannusten arviointi on todella tärkeää.
Tässä tekstissä keskitytään kohtaan kaksi ja esitellään, mitä elinkaarilaskelmissa on syytä ottaa huomioon kun arvioidaan laitekannan modernisoinnin kannattavuutta.
Mistä kiinteistötekniikan elinkaarikustannukset koostuvat?
Kiinteistötekniikan elinkaarikustannukset koostuvat investoinnista, käyttökustannuksista ja käytöstäpoistokuluista:
- Investointi tarkoittaa alussa tehtävää ostosuoritusta, jonka jälkeen tehdään asennustyöt ja käyttö alkaa.
- Käyttökustannukset pitävät sisällään energia- ja ylläpitokustannukset.
- Käytöstäpoistokuluilla tarkoitetaan laitteen eliniän viimeiseen mailiin liittyviä työ- ja kierrätyskustannuksia.
Alla esimerkki erään investoinnin elinkaarikustannuksista 15 vuoden ajalta. Kuvaajasta näkee hyvin, millainen vaikutus laitekannan modernisoinnilla on pitkän aikavälin elikaarikustannuksiin.
1. Investointi
Investointi tehdään kun projektista on saatu riittävät suunnitelmat ja säästölaskelmat. Silloin kun Business Finland myöntää projektille energiatukea, projektia ei saa aloittaa ennen kuin tuki on myönnetty.
Investointivaiheen elinkaarikustannuksia laskettaessa on huomioitava, että rahalla on eri arvo nyt ja tulevaisuudessa. Tämä onnistuu nykyarvomenetelmällä, jossa tulevaisuuden rahavirrat – esimerkiksi energiakustannukset – diskontataan nykyarvoon. Näin saadaan mahdollisimman realististinen arvio todellisista kustannuksista.
(*Diskonttauksella tarkoitetaan tulevaisuudessa tapahtuvien rahavirtojen nykyarvon laskemista. Laskennassa käytetään diskonttokorkoa, joka on investoivan tahon sijoitustoiminnan reaalituottoprosentti.)
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jatkossa lämmitystarpeen vähenemistä ja toisaalta jäähdytystarpeen kasvamista – myös käyttäjien alati kasvava vaatimustaso maustaa talotekniikan suunnittelijoiden soppaa. Lisäksi muuntojoustavuus täytyy huomioida mitoitusvaiheessa.
2. Käyttökustannukset
Käyttökustannukset muodostavat yleensä selvän enemmistön laitteen elinkaaren aikaisista kokonaiskustannuksista. Moderneilla ratkaisuilla nykyiset olosuhteet – esimerkiksi tietty valaistusvoimakkuus – voidaan tuottaa pienemmillä käyttökustannuksilla.
Tämä johtuu energiankulutuksen vähenemisestä ja huoltovapauden lisääntymisestä verrattuna aiempaan tilanteeseen.
Käyttökustannukset jaetaan edelleen energia- ja ylläpitokustannuksiin.
2.1. Energiakustannukset
Energia muodostaa suurimman osan kiinteistöteknisten laitteiden elinkaarikustannuksista. Näin ollen energiaan liittyviin seikkoihin tulee elinkaarikustannusten arvioinnissa kiinnittää erityishuomiota.
- Energian yksikkökustannus (€/MWh) heilahtelee voimakkaasti. Kaukolämmön tuotantoa ollaan muun muassa päästöoikeuksien kallistumisen myötä siirtämässä kohti uusiutuvia energianlähteitä. Tämä voi nostaa kaukolämmön hintaa nopeastikin, mikä osaltaan kannustaa kiinteistönomistajia siirtymään lämmityksessä sähkökäyttöisiin lämpöpumppuihin . Lisäksi vielä tänäkin päivänä esimerkiksi uusiutuvan kaukolämmön tai sähköenergian käyttöönotto lisää energiakustannuksia, jolloin energiatehokkuusinvestointien kannattavuus parantuu.
- Monet suuryritykset suojaavat sähköstä maksamansa hinnan, mutta yleensä vain osin ja pariksi vuodeksi eteenpäin. Uudet laitteet kestävät kuitenkin kymmeniä vuosia, joten niiden koko elinkaaren aikaisia energiakustannuksia on lähes mahdoton ennustaa.
- Energian yksikkökustannusten ohella myös muutokset energiaverotuksessa voivat vaikuttaa voimakkaastikin investointien elinkaarikustannuksiin ja kannattavuuteen. Valtiovarainministeriössä on parhaillaan käynnissä hallitusohjelman mukainen energiaverotuksen uudistamistyöryhmä, joka selvittää mahdollisuutta siirtää kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavia lämpöpumppuja ja konesaleja edullisempaan sähköveroluokkaan II.
Tämän vuoksi investoinnin kannattavuuteen liittyvään arviointiin onkin hyvä liittää herkkyystarkastelu vähintään energiakustannusten osalta. Herkkyystarkastelulla pyritään parempaan riskienhallintaan arvioimalla yksittäisissä muuttujissa tapahtuvien muutosten vaikutusta kannattavuuteen.
Energian hinnan ohella herkkyystarkastelu voidaan esimerkiksi tehdä:
- inflaatioon
- diskonttokorkoon
- ylläpitokustannuksiin.
Kun herkkyystarkastelu tehdään useammalle muuttujalle päästään kartalle siitä, millä muuttujilla on suurin merkitys koko elinkaaren aikaiseen kannattavuuteen.
2.2. Ylläpitokustannukset
Yleensä laitteet ovat uusina varsin luotettavia, mutta elinkaarensa loppupäässä ne alkavat usein reistailemaan. Siksi laitteiden perusylläpitoon kuuluvat vuosittain tehtävät ennakoivat huollot ja havaintojen perusteella tehdyt huoltotoimenpiteet.
Modernit ratkaisut ovat tyypillisesti vanhoja ratkaisuja kestävämpiä, mikä lisää investoinnin kannattavuutta: esimerkiksi LED-valaistus voi olla jopa 10 kertaa pitkäikäisempi kuin loisteputkivalaistus.
LED-valaistuksen mitoituksessa ja kannattavuuslaskelmissa on kuitenkin huomioitava, että LED:ien valaistusteho alenee jonkin verran ajan saatossa. Lisäksi myös aurinkopaneeleiden tuottoteho vähenee noin 0,5 % vuosittain.
Työ- ja materiaalikustannuksien yli-inflatorinen nousu voidaan huomioida investoinnin elinkaaren aikaista kannattavuutta arvioitaessa, mikäli kustannuserän osuutta pidetään merkittävänä kokonaisuuden kannalta.
3. Käytöstäpoisto
Kun teknologia kehittyy, muutama vuosikymmen sitten energiatehokkaana pidetty ja paikalleen asennettu ratkaisu alkaa olla jo menneen talven lumia. Tässä vaiheessa ryhdytäänkin suunnittelemaan käytöstäpoistoa, josta aiheutuu yksinkertaisimmillaan purkutyö- ja kierrätyskustannuksia.
Joissain tapauksissa hautajaisia ei tarvitse vielä tässäkään vaiheessa järjestää, vaan laite voidaan kaupata jollekin siitä vielä hyötyvälle – jolloin sillä on jäännösarvoa.
Laitteen elinkaaren ehtoopuolen käytöstäpoistokulut ja jäännösarvo voidaan huomioida elinkaarikustannuslaskelmissa, mutta tyypillisesti niiden kokonaismerkitys lähestyy mitätöntä.
Hankkeen elinkaarikustannukset kannattaakin selvittää ennen hankkeeseen ryhtymistä, koska se vähentää investointiin liittyvää riskiä ja antaa avaimet tehdä paremmin informoituja päätöksiä. Samalla selviää, onko hankkeelle mahdollista hakea energiatukea.
