Ilmastotavoitteet osaksi vastuullisuustyötä -webinaarimme keräsi ison joukon katsojia, kiitos kaikille kiinnostuneille. Kokosimme webinaarissa esitetyt kysymykset yhteen, ja voit lukea niihin vastaukset alta.
Miten tarkalla tasolla toimitusketjun päästöjä pystytään aidosti mittamaan?
Toimitusketjun päästöjen arviointi alkaa hyödyntämällä geneerisiä taustatietoja ja taustadataa. Näin ollen kokonaisuus on aluksi suuntaa antava, mutta riittävä arvio toimitusketjun päästöistä. Laskelmien taustalla voi käyttää esimerkiksi erilaisia verkosta löytyviä tietokantoja. Toki kannattaa hyödyntää myös markkinoilla olevaa asiantuntemusta, jos sitä ei omasta talosta löydy.
Miten energiatehokkuustoimenpiteitä voidaan toteuttaa käytännössä? Onko L&T:llä tähän jotain ratkaisua?
Energiatehokkuustoimissa kannattaa lähteä liikkeelle hillinnän hierarkian periaatteiden mukaisesti. Jos päästöjä ei voida suoraan välttää, ne tulisi minimoida. Hyvänä ratkaisuna on esimerkiksi energiasäästökohteiden etsiminen ja energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöissä, mikä pystytään usein tekemään pelkillä nykylaitekannan optimoinneilla ja olosuhdemuutoksilla. Esimerkiksi L&T:n Smartti Automaatio on älykäs kiinteistöautomaatioon liitettävä lisäpalvelu, joka pystyy ennakoimalla ja koneoppimalla säätämään kiinteistön olosuhteita ja energiankulutusta jatkuvasti.
Olisiko jotain vinkkejä, miten oman henkilöstön voi sitouttaa ilmastotyöhön?
Ilmastotyössä kannattaa tehdä selkeät tavoitteet, joista kommunikoidaan avoimesti ja joiden edistymistä myös aidosti seurataan.
Päästöt ja ilmastotyö voivat olla abstrakti asia, joten kokonaisuutta kannattaa palastella konkreettisiin toimenpiteisiin, mikä helpottaa ymmärtämistä ja konkretisoi työtä. Näitä konkreettisia toimia voivat olla esimerkiksi sähkön kulutuksen vähentäminen, muokkaukset lämmitykseen tai sisäinen kampanjointi esimerkiksi valojen sammuttamisesta. Kaluston osalta voidaan keskittyä vaikkapa taloudelliseen ajotapaan ja uusiutuviin polttoaineisiin.
Onko kartoitettu, kuinka paljon kiertotalous lisää käsillä tehtävää työtä?
Kiertotalous yleensä luo työpaikkoja verrattuna esimerkiksi lineaaritalouteen, jossa materiaalit eivät päädy kiertoon. Sitä, kuinka paljon kiertotalous lisää käsillä tehtävää työtä, ei ole varsinaisesti kartoitettu. Kiertotalouden edellyttämä jätelajittelu lisää kyllä jonkin verran käsillä tehtävää työtä, sillä ainakaan vielä emme ole siinä pisteessä, missä kaiken lajittelun voisi ulkoistaa konetyövoimalle.
