Työtapaturma- ja ammattitautilakisäädännön uudistus tarkentaa merkittävästi työnantajan velvollisuuksia.
Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säädökset on koottu aiemmista kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi, joka tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Uudistuksen tavoitteena on, että lainsäädäntö vastaa työelämän muuttuneita olosuhteita ja perustuslain nykylainsäädännölle asettamia tavoitteita.
Lakiin on kirjattu vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet, jotka olivat aiemmin osittain ratkaisu- ja oikeuskäytännön varassa. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen perusrakenteet, kuten rahoitus tai toimeenpano, eivät muutu. Työtapaturmien vakuutus ja siihen vaikuttavat asiat on määritelty tarkemmin.
Uudessa laissa määritellään tapaturma sekä lääketieteellinen syy-yhteys tapaturman ja vamman tai sairauden välillä. Jos syy-yhteys puuttuu, kyseessä ei ole työtapaturma tai ammattitauti. Lakiin on kirjattu myös huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmin ne olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan työtapaturmana tai ammattitautina.
Korvauksen perustana olevan vuosityöansion määrittely muuttuu selkeämmäksi. Jatkossa määrittely perustuu pääasiassa laskentaan. Näin vuosityöansion määrittely on läpinäkyvämpää ja ennakoitavampaa.
Korvauskäsittelyä nopeutetaan lyhentämällä määräaikoja. Vakuutusyhtiön on annettava päätös nykyisen kolmen kuukauden sijaan 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut ratkaisuun tarvittavat asiakirjat. Työnantajan taas on uuden lain myötä ilmoitettava tapaturmasta kymmenen päivän sisällä.
Hylkäävien päätösten perusteluista on jatkossa nykyistä paremmin käytävä ilmi, miksi haettu etuus on evätty. Vastaava, niin kutsutun vakuutuslääkärityöryhmän ehdottama, muutos on jo tehty muuhun etuuslainsäädäntöön.
Laissa otetaan kantaa siihen, milloin tapahtunut tapaturma kuuluu työnantajan vastuun piiriin ja milloin se tulisi korvata työntekijän mahdollisesta vapaa-ajanvakuutuksesta.
Tapaturma kuuluu työnantajan vakuutuksen piiriin, jos se tapahtuu työnantajan järjestämässä tilaisuudessa. Uuden lain mukaan ei ole enää merkitystä, sattuuko tapaturma työajalla tai onko osallistuminen ollut pakollista vai vapaaehtoista, jos tapaturma sattuu työnantajan järjestämän ohjelman puitteissa. Myös matkat kuuluvat vastuun piiriin. Avain vastuun rajaamiseen onkin siis tarkan aikataulun laatiminen tilaisuuteen, joka määrittää työnantajan järjestämän ohjelman keston.
Työnantajan vakuutus ei koske esimerkiksi henkilökuntakerhoja tai urheilusarjoja, vaikka niihin osallistuttaisiin työpaikan porukalla.
Laissa otetaan ensimmäistä kertaa kantaa myös etätyön rooliin vakuutuksen kannalta. Tulkinta on tiukka. Se rajaa vakuutuksen pois tilanteista, joissa työntekijä menee esimerkiksi kahvilaan tekemään töitä. Työntekijä on itse vastuussa matkalla tapahtuvista onnettomuuksista. Sen sijaan matkat asiakkaiden luokse kuuluvat myös etäpäivinä vakuutuksen piiriin.
Tupakointia rajoitetaan nykyään paljon myös teollisuuden työpaikoilla. Joitakin tehtaita on julistettu jopa savuttomiksi, jolloin tupakoinnin täytyy tapahtua tehtaan alueen ulkopuolella.
Tupakoinnilla on merkitystä myös vakuutukseen. Jos tapaturma sattuu tupakkapaikalla tupakoidessa, se kuuluu työnantajan vakuutuksen piiriin. Jos henkilö tupakoi tupakkapaikan ulkopuolella, työnantajan vakuutus ei korvaa tapaturmaa.
Toisaalta jos tehdas on savuton, ja henkilö tupakoi portin ulkopuolella tauon aikana, vakuutus kattaa tapaturman. Jos tupakointi on kielletty työajalla ja henkilö tupakoi palkattomalla ajalla, tapaturma kuuluu samoin vakuutuksen piiriin.