Muovin kierto Suomessa kiihtyi, kun L&T avasi Merikarvian muovinkierrätyslaitoksella uuden linjaston, Muovinaattorin. Muovi muuttuu jätteestä kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi.
LAHTI. Hehtaarien kokoisessa hallissa suhisee, kun muovipullojonot kiitävät pitkin katonrajassa mutkittelevia linjastoja. Hartwallin tehtaalla kulkee yhdellä tuotantolinjalla yli 40 000 pulloa tunnissa.
Tuon kokoisesta tuotannosta syntyy väistämättä jätettä, vaikka Hartwall sitä määrätietoisesti vähentääkin. L&T:n käsittelyyn tehtaalta lähtee kalvomuovia. Sitä syntyy erilaisista pakkauksista, joissa tuotannon raaka-aineet saapuvat tehtaille.
Kierrätettävää kalvomuovia syntyy eniten juomapullojen aihioiden eli preformien suojana olevista pusseista. Preformit saapuvat noin 5 000 kappaleen erinä pahvilaatikoissa, joiden sisällä muovi turvaa niiden hygieenisyyttä. Laatikollinen preformeja kipataan noin puolen tunnin välein koneiden kitaan, ja niistä puhalletaan muovipullot lopulliseen muotoonsa.
”Kalvomuovista syntyy jätettä noin 56 tonnia vuodessa. Tai eihän enää pitäisi puhua jätteestä, vaan materiaaleista ja niiden uudelleen käytöstä”, sanoo pakkauskehitysasiantuntija Sami Kangasaho .
Hartwall pyrkii koko ajan vähentämään sekä materiaalien että syntyvän jätteen määrää. Merkittävää työtä on tehty muun muassa muovisten pet-pullojen suhteen: virheellisiä tuotteita on vain 0,2 prosenttia, mikä on elintarviketeollisuudessa todella vähän.
”Kaatopaikalle kaikista jätteistämme menee vain 0,02 prosenttia, ja hyötykäyttöaste on noussut jo 99 prosenttiin. Muovin osalta kierrätysasteemme on täydet sata”, sanoo Kangasaho.
Tuotantolinjojen vieressä, preformilaatikoiden tyhjentyessä kalvomuovit pakataan pusseihin. Pussin täyttyessä kausityöntekijä Marko Aalto heilauttaa sen pahvikeräyskärryn päälle ja kiikuttaa kaiken alakerran lajittelukeskukseen. Muovit päätyvät puristimen uumeniin, joka pakkaa muovit tiukaksi paketiksi. Aikanaan L&T:n auto noutaa muovit kohti Merikarvian käsittelylaitosta.
Muovi on haitallista, jos se joutuu vääriin paikkoihin, mutta Hartwallille se on tärkeä pakkausmateriaali.
”Muovi turvaa raaka-aineidemme ja valmiiden elintarvikkeiden hygienian. Se myös suojaa tuotteitamme koko logistisen ketjun ajan ja varmistaa, että asiakkaat saavat laadukkaita tuotteita”, sanoo Kangasaho.
”Muovi on kestävä materiaali, joka pitää saada ehdottomasti kiertoon. Muovin kierrätys on osa vastuullisuuttamme, ja haemme ympäristövastaaviemme kanssa koko ajan uusia ratkaisuja, joilla pidetään huolta ympäristöstä.”
MERIKARVIA. Muovinaattori hohtaa vihreää uutuuttaan. L&T:n muovinkäsittelylaitoksen uusi linjasto tuplaa laitoksen kapasiteetin, ja uuden pesulinjaston ansiosta myös likaisemmat kalvomuovit ja yritystoiminnan isot pakkaukset saadaan kiertoon tehokkaasti.
”Suomesta on viety aiemmin tuhansia tonneja likaista muovia poltettavaksi tai muualle jalostettavaksi. Nyt saamme muoviteollisuudelle”, lisää kotimaista raaka-ainetta”, iloitsee tuotantopäällikkö Mikko Mäenpää.
Laitoksen tuottamalla uusioraaka-aineella säästetään jopa 400 000 tynnyriä muovin raaka-aineeksi tarvittavaa öljyä vuodessa. Kaikkiaan Merikarvialla on viisi linjastoa, jota ajetaan viidessä vuorossa, ympäri vuorokauden.
Uudella linjastolla muovi – esimerkiksi Hartwallilta noudettu kalvomuovi – menee pesulinjaston päästä sisään, jossa se silputaan, pestään, lingotaan ja kuivataan useassa vaiheessa. Tärkeää on pesulinjaston ekologisuus: suljetun kierron vedet puhdistetaan ja kierrätetään, ja vettä tarvitsee lisätä vain sen verran kuin prosessissa sitä haihtuu.
”Emme ostaneet vain pesukonetta, vaan myös pesuvesien käsittelyjärjestelmän”, Mäenpää muistuttaa.
Muovisilppu jatkaa granulointilinjastolle. Kuljetinhihna vie sen myllyyn, jossa silppu esilämmitetään kitkan avulla. Tämän jälkeen muovi menee ekstruuderin , eräänlaiseen uuniin, jossa se sulaa. Sula massa puristetaan spagettimaisiksi pötköiksi, jotka leikkuri pätkii pienen pieniksi rakeiksi, granulaatiksi.
Granulaatti puhalletaan putkia pitkin siiloihin. Sieltä se jatkaa matkaansa asiakkaille joko reilun tuhannen kilon suursäkeissä, oktabiineiksi kutsutuissa pahvilaatikoissa tai säiliöautoilla.
Prosessi kuulostaa yksinkertaiselle – ja sitä toisaalta onkin. Mutta kun L&T tuottaa yli sataa erilaista granulaattia, joita tehdään erilaisista muovilaaduista ja erilaisiin tarpeisiin, tarvitaan osaamista.
”Erityisesti sulatus- ja granulointivaiheessa ammattitaito korostuu. Esimerkiksi lämmönsäätöä ei opi kuin kokemuksen kautta, koska eri laadut vaativat erilaisia lämpötiloja. Ihmisiä tarvitaan koko ajan, vaikka prosessi onkin pitkälle automatisoitu”, Mäenpää sanoo.
Merikarvialla työskentelee noin 30 ihmistä, joista yksi on Asko Asunto. Hänellä on kokemusta muoveista jo 20 vuotta.
”Hommat ovat tulleet tutuiksi, mutta työntekijän kannalta on motivoivaa, että konekanta uusiutuu. Uudet koneet vaativat aina uuden opettelua ja kouluttautumista.”
Merikarvian uusi linjasto on iso investointi, mutta hyödyt saadaan irti vasta osaavan porukan kautta.
”Meillä on hyvä työkalut, mutta ammattitaito on aina henkilökunnassa, ei koneessa”, sanoo Mikko Mäenpää.
KUHMOINEN. Teollisuushallin tontilla seisoo seitsemän jättimäistä siiloa, joista jokaisessa muhii 150 kuutiota muovigranulaattia. Noista raaka-aineista kymmenen linjaa puskee kolmessa vuorossa erilaisia muoviputkia yli kuusi miljoonaa metriä vuodessa.
”Sieltä tulee pientä pilliä ja isompaa putkea, halkaisijaltaan kaikkea väliltä 20–900 milliä”, kertoo Meltex Oy:n tuotantopäällikkö Osmo Torvinen .
Meltex valmistaa putkia infra- ja maanrakennusteollisuuteen sekä LVI-tarpeisiin: esimerkiksi vesijohtoja, viemäriputkia, salaoja- ja sadevesiputkia ja kaivoja.
Tuotantolinjan alkupäässä on gravimetri , joka punnitsee raaka-aineet. Matka etenee ekstruuderiin, joka sulattaa raaka-aineet massaksi, joka jatkaa kalibrointilaitteeseen. Se on eräänlainen muotti, jonka läpi kulkiessaan massa muotoutuu oikean kokoiseksi putkeksi. Seuraavaksi putkipötkö siirtyy jäähdytykseen, ja kymmenien metrien jäähdytysaltaan toisesta päästä työntyy ulos kädenlämpöistä putkea. Putki katkotaan oikean mittaisiksi saloiksi ja tulpataan päistään. Sen jälkeen tuote on valmis maailmalle.
Meltexillä muovia ei mene hukkaan lainkaan.
”Tuotantoerän aloituksessa ja lopetuksessa tulee muutama prosentti hylkyä, mutta se ei ole meille jätettä vaan hyvää raaka-ainetta. Kaikki kierrätetään uudelleen käyttöön”, Torvinen kertoo.
L&T noutaa viikoittain Meltexin hylkytavaran, granuloi sen Merikarvialla ja palauttaa Kuhmoisiin.
Meltexillä käytetään neitseellisen raaka-aineen seassa noin 30–40 prosenttia uusiomuovia siihen soveltuvissa tuotteissa.
”Kierrätysmuovi sopii meidän tuotantoomme aivan yhtä hyvin kuin neitseellinenkin muovi”, Torvinen sanoo.
Meltexin ja L&T:n yhteistyö on jatkunut jo reilut parikymmentä vuotta.
”Tulin itse alalle 1997, ja ainakin sieltä asti homma on toiminut joustavasti. L&T hakee rouhittavat putket, ja paluukuormassa tulee aina uutta granulaattia. Joskus viemme tavaraa suoraan Merikarvialle omalla autolla.”
Ikuisuuskysymys on, onko kierrätysmuovi kuljetuksineen ja käsittelyineen lopulta vähän halvempaa tai kalliimpaa kuin neitseellinen raaka-aine – mutta kustannus ei ole ainoa mittari.
”On myös muita arvoja kuin raha. On järkevää kierrättää kaikki, minkä voi kierrättää. Muovi voidaan käyttää uudestaan ja uudestaan. Olisi järjetöntä heittää sitä hukkaan.”
Hartwall
L&T Merikarvian laitos
MELTEX