Kaupan kylmäjärjestelmän uusinta on ajankohtaista 15–20 vuoden välein, kun vanha kylmälaitos tulee tiensä päähän. Nyt kylmäaineiden vaihtoon painostaa EU:n F-kaasuasetus, joka astui voimaan vuoden 2020 alussa. Kiristyvä lainsäädäntö ei kuitenkaan ole kaupanalan kylmäjärjestelmien ainoa haaste.
Tarkoin laadituista pitkän tähtäimen suunnitelmista huolimatta elintarvikkeita myyvät kaupat eivät ole panostaneet ajoissa vuonna 2015 voimaan astuneen F-kaasuasetuksen vaatimuksiin. Vuodenvaihteessa uusissa kaupan kylmäjärjestelmissä kiellettiin sellaisten HFC-kylmäaineiden käyttö, joiden GWP-arvo on 2 500 tai enemmän.
Kielto pätee myös huollettaviin kohteisiin, joiden kylmäainetäyttö on 40 CO2-ekvivalenttitonnia tai enemmän. Luku vastaa noin kymmentä kiloa laajalti käytössä olevia kylmäaineita R-404A ja R-507A, jotka kuuluvat kiellettävien kylmäaineiden joukkoon.
Siirtymää helpottaa poikkeussääntö, joka sallii kierrätettyjen ja talteen otettujen aineiden käytön huollon yhteydessä vuoteen 2030 asti. Kylmäaineiden regenerointi on parhaimmillaankin vain haparoivaa tekohengitystä – se antaa kaupalle lisäaikaa uuden ratkaisun löytämiseksi mutta ei poista alkuperäistä ongelmaa.
Kylmälaitoksen uudistaminen olisi otettava suunnittelun alle viimeistään nyt, mikäli kauppa haluaa välttyä kriittisimmiltä ongelmilta. Katseet on syytä suunnata tulevaan, sillä vuoden 2022 alusta alkaen vaihtoehdot vähenevät entisestään, kun F-kaasuasetuksen asettamaksi GWP-rajaksi tulee 150. Fiksu kauppias investoi kylmäjärjestelmään, joka on käyttökelpoinen nyt ja tulevaisuudessa.
Hiilidioksidia kylmäaineena hyödyntävä kylmälaitos sopii minkä kokoiseen kauppaan tahansa. Hiilidioksidi on luonnollinen ja vaaraton aine, jonka Global Warming Potential – tuttavallisemmin kylmäaineen ilmastoa lämmittävää vaikutusta indikoiva GWP-arvo – on 1.
Hiilidioksidijärjestelmä tulee aina olemaan lainmukainen vaihtoehto, mutta sekään ei ole kaupan näkökulmasta täysin ongelmaton: hiilidioksidin korkean paineen vuoksi koko laitejärjestelmä putkineen on vaihdettava uuteen.
Pienissä kaupoissa myös omakoneellinen yksikkö voi olla vaihtoehto, mutta mitä suurempi kylmäntarve, sitä niukemmin valinnanvaraa myymälällä on. Korvaavia kylmäaineita on markkinoilla, mutta niihin mahdollisesti vaikuttavat tulevaisuuden rajoitukset eivät ole vielä kylmäalan tiedossa.
Suomessa on noin 2 500 elintarvikkeita valikoimissaan pitävää myymälää. Tämänhetkisten arvioiden mukaan vasta viidesosa on siirtynyt korvaavien kylmäaineiden käyttöön.
Raha ei ole syistä vähäisin. Kaupan koosta riippuen perusteellisen kylmälaitesaneerauksen kokonaiskustannukset kohoavat 0,2–1 miljoonaan euroon kauppaa kohden. Suomen Kylmäliikkeiden Liiton arvion mukaan vähittäiskaupalla on edessä jopa 1,5 miljardin euron urakka, sillä saneerauksen yhteydessä laajennetaan myymälöitä, parannetaan valaistusta ja energiatehokkuutta sekä kunnostetaan talotekniikkaa.
Raha ei kuitenkaan ole ainoa haaste. Kylmälaitesaneerausta odottavien kauppojen suuri määrä vaikuttaa laitteiden toimitusaikoihin. Viivettä lisäävät alueellisten toimijoiden vähyys sekä kylmätekniikan alaa kiusaava työvoimapula.
Vaikka tekohengitykseen turvautuminen olisikin vaihtoehto lähivuosien varalle, on kaupan kylmälaitesaneerauksen suunnittelu aloitettava viimeistään nyt. Omalla alueella toimiviin kylmäalan urakoitsijoihin kannattaa olla yhteydessä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Tällä tavoin kauppias voi varmistaa, että myymälän yksilölliset tarpeet ja resurssit kyetään ottamaan huomioon pitkän tähtäimen kustannus- ja energiatehokkuutta silmällä pitäen.
Jos kokonaisvaltainen kylmälaitesaneeraus tuntuu ylitsepääsemättömältä, osaa ammattitaitoinen urakoitsija auttaa parhaan mahdollisen ratkaisun kartoittamisessa.
Kuinka kaupan kylmälaitesaneerauksen kanssa pääsee alkuun? Lataa maksuton kylmälaitejärjestelmän uusijan muistilista suunnittelun tueksi.
Lue myös