Yrityksen hiilineutraaliuteen ja vastuullisuuteen panostaminen on nyt ajankohtaisempaa ja tärkeämpää kuin koskaan. Paitsi että energian hinnat ovat rajussa nousussa, myös kiinnostus yritysten konkreettisiin toimiin ilmasto- ja ympäristövastuuasioissa on suurta.
Kansalliset ja kansainväliset hiilineutraalius- ja vastuullisuushankkeet, kuten Hiilineutraali Suomi 2035 ja Science Based Targets (SBTi), ovat nostaneet kokonaisvaltaisen tekemisen keskiöön. Osaoptimointien sijaan nyt kannattaakin miettiä moniulotteisia tapoja säästää energiaa ja ympäristöä sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Kannattavin ja kokonaisvaltaisin keino vähentää kiinteistöjen aiheuttamaa ilmastokuormaa ja parantaa yritysten kustannustehokkuutta on kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. Mutta onko siihen olemassa helppoja ratkaisuja vai vaativatko kaikki toimet suuria investointeja?
Arvioidaan, että Suomen kokonaisenergiankulutuksesta noin 40 % kuluu rakennusten lämmittämiseen, valaisemiseen ja viilentämiseen, joten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta löytyy paljon säästöpotentiaalia, jopa 25–35 %. Näinä aikoina energiaviisaus onkin kiinteistöjen parasta pääomaa, eikä olemassa olevien laitteiden optimointi välttämättä vaadi suuria investointeja.
”Ihan ensimmäisenä lähtisin katsomaan, mitä kiinteistössä on jo tehty. Onko ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmät kunnossa? Voitaisiinko niitä optimoida toimimaan järkevämmin? Kiinteistötekniikan järkeistämisellä ja aktiivisella seurannalla säästetään helposti jo parikymmentä prosenttia ostoenergiankulutuksesta”, L&T:n aluemyyntijohtaja Vantte Kenttä korostaa.
Ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien seuranta ja automatisointi auttavat huomaamaan häiriötilanteet nopeammin, joskus jopa ennen laitteiden rikkoutumista, jolloin säästetään myös korjauskustannuksissa. Muita matalan kynnyksen ratkaisuja ovat vähäkulutuksisten valaisimien ja laitteiden hankinta.
Huomattavia säästöjä voidaan saada energiaa kierrättämällä, kuten hukkalämpöä hyödyntämällä. Esimerkiksi Pauligin Vuosaaren kahvipaahtimon ja L&T:n yhteinen energiahanke onnistui yli odotusten: ensimmäisen kuukauden aikana lämmityksen ostoenergian tarve väheni puoleen.
”Sitten on toki muitakin energiatehokkuusinvestointeja, kuten aurinkopaneelit, ilmalämpöpumput ja maalämpö, joiden takaisinmaksuaika on pidempi. Energiajärjestelmien muuttamiseen vähähiilisemmiksi on kuitenkin mahdollista saada myös valtion energiatukea”, Kenttä muistuttaa.
Sähkön, kaukolämmön, maakaasun ja polttoaineiden hinnat ovat kallistuneet huomattavasti viime aikoina. Nyt jos koskaan energiatehokkuuteen panostaminen kannattaa myös rahallisesti.
”Aiemmin energiatehokkuushankkeiden, kuten lämmitysjärjestelmän uusimisen, laskennallinen takaisinmaksuaika saattoi olla vaikka kymmenen vuotta, mikä oli monille yrityksille liian pitkä aikaväli. Nyt samankaltainen hanke voi maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa”, kertoo L&T:n energiapalveluiden yksikönpäällikkö Tuomas Hietala.
Kiinteistöjen energiatehokkuutta parantamalla pienennetään myös kiinteistön muita ylläpitokustannuksia ja korjausvelkaa. Samalla kiinteistön arvo nousee ja kiinteistöstä tulee kiinnostavampi myös vuokralaisille, jotka usein vastaavat energialaskusta.
”EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia tekee ilmastomyönteisistä investointikohteista kiinnostavia rahoitusmarkkinoilla. Eurot seuraavat ympäristöystävällistä liiketoimintaa”, Kenttä korostaa.