Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat tuoneet virustartunnalta suojaavia käytäntöjä moniin prosessipuhdistuksen ja viemärihuollon työkohteisiin. Suojautuminen ja riskien taklaaminen ovat arkipäivää näissä työtehtävissä, muutenkin kuin kriisiaikana.
Teollisuudenalan yrityksissä pyritään koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa varmistamaan tuotantolaitosten ja tehtaiden toimintakyky – esimerkiksi henkilöstöä suojataan eri tavoin, ettei heille aiheutuisi tartuntariskiä. Asiapapereita käsitellään ja kuitataan nyt mielummin sähköisesti ja etänä, ja vierailut toimistoissa pidetään minimissä.
Lassila & Tikanojalla satsattiin hygieniaohjeistuksiin ja turvavälien pitämiseen jo koronakriisin varhaisessa vaiheessa, heti kun Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta THL:ltä tuli ensimmäiset yleiset ohjeistukset koronaviruksen leviämisen varalle. Käsien pesuun ja työvälineiden desinfiointiin sekä esimerkiksi ajoneuvojen hallintalaitteiden desinfiointiin kiinnitettiin lisähuomiota.
Lisäksi ohjeistimme heti, miten työntekijämme suojautuvat, jos tulee esimerkiksi viemärihuoltotehtävä sellaiseen asuntoon, jossa on koronatapaus. Ohjeistus koskee paitsi sitä, miten työntekijä suojautuu henkilökohtaisin suojaimin, myös sitä, miten toimitaan kun lähdetään ulos työkohteesta, jotta korona ei kulkeudu mukana. Kertakäyttöasut ja suojavarusteet varmistavat, että virus ei tartu suuntaan tai toiseen.
Vaikka poikkeusoloissa hygieniaohjeistuksia ja muita suojautumiseen liittyviä käytäntöjä on painotettu entisestään, prosessipuhdistuksen ja viemärihuollon palveluissa kohteessa mahdollisesti vastaan tulevilta riskeiltä suojautuminen kuuluu normaaliin työrutiiniin ja -arkeen. Erityisajan ohjeistukset noudattavat pitkälle niitä käytäntöjä ja ohjeita, jotka ovat jo normaalioloissakin käytössä, korona-aikana ne vain korostuvat.
Miten määritellään riittävä suojautuminen?
Prosessipuhdistuksessa ja viemärihuollossa työskennellään paljon raskaassa teollisuudessa ja niihin liittyvissä toiminnoissa. Normaalissakin tilanteessa suojaudumme näissä työtehtävissä kemiallisilta, biologisilta ja mekaanisilta vaaroilta . Suojavarustuksen taso sekä työturvallisuuden ohjeistukset kussakin kohteessa määritellään työtehtävän, työkohteen riskikartoituksen sekä asiakkaan antamien, esimerkiksi teollisuuslaitoksen vaatimusten ja ohjeistusten perusteella. Korona on tuonut asiakkailta myös lisäohjeita muun muassa turvavälien pitämisestä sosiaalisissa kohtaamisissa.
Työtehtävä, esimerkiksi suurtehoimurointi , märkäimutyö , korkeapainevesityö tai viemärinavaus , sekä siihen liittyvät välineet määräävät perusvarustuksen. Tiedot on kerätty myös suojaimista ja niiden käytöstä kertoviin työvarustekortteihin kuvallisina ja kirjallisina, jotta ne olisivat selkeästi kaikkien työntekijöiden saapuvilla.
Kun tietoon yhdistetään kohteen omat ohjeistukset sekä ympäristön tuomat riskit, pystytään arvioimaan myös, vaaditaanko vielä lisäsuojausta tai pitääkö asiakaskohdetta suojata jotenkin, jotta emme aiheuta vaaraa muille. Kyseessä on siis kokonaisuuden arviointi, mihin poimitaan kaikki elementit, selvitetään riskitekijät, ja määritellään, miten riskeiltä ja vaaroilta suojaudutaan, jos niitä ei pystytä kokonaan poistamaan.
Lue lisää: Tavoitteena 0 tapaturmaa
Säännöllinen päivitys pitää ohjeistukset ajan tasalla
Kaikki ohjeistukset perustuvat säännöllisesti tehtäviin riskiarviointeihin ja siihen, mitä suojauksen tasosta kussakin tehtävässä on määritelty. Tehtäväkohtaisia suojautumisohjeistuksia pidetään ajan tasalla muun muassa seuraamalla lainsäädäntöä.
Myös asiakkaalta saadaan tietoa suojavaatimuksista. Jos jollakin asiakkaalla on erityisiä tai uusia suojautumisvaatimuksia ja -käytäntöjä, saatamme myös pohtia niiden käyttöönottoa muissa kohteissa. Yksi tapa saada tietoa päivityksen tarpeesta on turvallisuushavainnot, eli erilaiset läheltä piti -tilanteet ja muut havainnot, jotka koskevat suojaimia.
Riskiarviointien ja ohjeistuksien päivitystarve arvioidaan joka tapauksessa kolmen vuoden välein ja katsotaan, ovatko ohjeet ajan tasalla. Usein ohjeet ovatkin ajantasalla, eikä uusia päivityksiä tarvita, sillä luonnollisia steppejä tulee matkan varrella, kun saadaan uutta tietoa, tai jos tulee turvallisuushavainto tai lainsäädännöllinen muutos.
Säännölliset määräaikaishuollot ja ennakkohuollot pitävät huolta siitä, että myös laitteet on huollettu ja ajantasalla. Tämä on paitsi turvallisuustekijä, myös elinehto toiminnan kannalta, jotta asiakkaan tilaama palvelu pystytään tuottamaan. Kun laitteet ennakkohuolletaan, riskit eivät toteudu rikkoutumisten kautta, eivätkä aiheuta isompia seurauksia.
Perussuojautuminen on normaalia
Suojavarusteita käytetään jokaisessa kohteessa. Esimerkiksi viemäreissä on pöpöjä koko ajan, ja varustautuminen saattaa asiakkaan näkökulmasta näyttää hurjalta, kun viemäriä avaamaan saapunut huoltohenkilö on pukeutunut kasvoja ja hengitysteitä suojaavaan puolinaamariin. Aina ei kuitenkaan voida tietää, mitä kaikkea on vastassa, siispä hengityssuojaimia käytetään jokaisen viemärin kohdalla.
Haluamme suojavarustuksessa mieluummin ylireagoida, mutta toimia kuitenkin järkevästi ja oikealla tavalla. Suojavarusteiden käyttöön suhtaudutaan varsin ehdottomasti, ja sitä myös valvotaan koko ajan. Esimiehillä on lainsäädännöllinen valvontavelvollisuus, ja jos he näkevät puutteita suojavarusteissa, niihin puututaan välittömästi. Myös yrityskulttuuriimme kuuluu vahvasti suojautuminen – jos se ei ole riittävää, myös kollegat puuttuvat asiaan. Palavereissa ja muissa paikoissa suojautumisohjeista muistutetaan säännöllisesti.
Suojautuminen on vahva osa työturvallisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Esimerkiksi ennen vuotta 2008 ei ollut laajaa suojalasien käyttöpakkoa, mikä tuotti paljon silmätapaturmia. Kun ne vuonna 2008 tulivat pakollisiksi, vähenivät silmätapaturmat 80 prosentilla seuraavan vuoden aikana. Nyt kaikki muistavat käyttää suojalaseja niitä vaativissa tehtävissä, ja myös muita suojaimia käytetään nykyisin yhtä luontevasti.
