Kattiloiden puhdistaminen kerran vuodessa ei riitä. Ne tarvitsevat jatkuvaa ylläpitoa ilman käyttökatkoksia. L&T:n patentoitu räjäytystekniikka puhdistaa kattiloita, siiloja ja suodattamia kustannustehokkaasti prosessia häiritsemättä.
Lämpölaitosten ja teollisuuden kattilat likaantuvat vääjäämättä. Noki ja muut epäpuhtaudet heikentävät kattiloiden tehoa eli samalla polttoaineella kattilasta saadaan vähemmän energiaa. Palaminen muuttuu likaisemmaksi ja laitoksen piipusta pääsee ilmakehään enemmän saastuttavia pienhiukkasia.
Kun kylminä talvipäivinä lämpölaitoksia ajetaan täydellä teholla, kattilat käyvät kuumina. Silloin myös likaantuminen on nopeinta.
Perinteisesti lämpölaitoksien kattiloita putsataan huoltotaukojen aikana kesällä. Tämä ei riitä varsinkaan jätteenpolttolaitoksissa, missä kattiloiden likaantuminen on huomattavasti nopeampaa kuin vaikkapa haketta käyttävissä laitoksissa. Edelliskesänä tehdystä putsauksesta ei enää helmikuussa näy jälkiä, vaan kattilassa on jo runsaasti likaa.
Tehokas puhdistus prosessia häiritsemättä
Räjäytyspuhdistus on paras ja kustannustehokkain sekä usein ainoa tapa puhdistaa kattiloita. Olemme L&T:ssä saaneet patentin modernille räjäytystekniikallemme. Tätä tekniikkaa käytimme viime vuonna 120 asiakkaamme kattilassa. Räjäytyksiä kertyi kohteesta riippuen parista kymmenestä pariin sataan.
Menetelmä on kustannustehokas, koska räjäytyspuhdistus tehdään prosessia häiritsemättä ja energiatuotanto jatkuu ilman keskeytystä. Ani harvoissa kinkkisimmissä tapauksissa laitostehoa joudutaan laskemaan hetkellisesti, jotta puhdistuksen turvallisuus voidaan varmistaa sataprosenttisesti.
Keskeytymätön toiminta on mahdollista, koska räjäytyspuhdistus voidaan tehdä pienien, jopa 40 millimetrin, läpivientien kautta. Tekniikkamme toinen ainutlaatuisuus on se, että räjäytyspuhdistus voidaan tehdä jopa 1200 asteen lämpötilassa. Tämä on mahdollista, koska laitteessamme on räjähdysaineelle erinomainen jäähdytys.
Sataprosenttinen varmistus turvallisuuteen
Räjäytystyö vaatii tarkan suunnittelun: missä järjestyksessä puhdistus tehdään, mistä luukuista kattilaan mennään sisään ja kuinka paljon räjähdeainetta käytetään. Käytämme mahdollisimman pieniä sisäänvientiaukkoja ja turvallisuuden vuoksi pidämme panoskoot pieninä. Teemme mieluummin enemmän räjäytyksiä kuin nostamme panoskokoa.
Parhaimmillaan voimme panostaa uusia räjäytyksiä puolen minuutin välein. Nopea panostus on tärkeää erityisesti silloin, kun laitoksen tehoa joudutaan hetkellisesti laskemaan puhdistuksen vuoksi. Näin pidämme vajaalla teholla ajettavan ajan mahdollisimman lyhyenä.
Tehot ylös ja päästöt alas
Kattiloiden likaantuminen ei välttämättä näy valvomossa tukoksena tai muuna ongelmana. Selvimmin likaantuminen vaikuttaa siihen, että tarvittavan polttoaineen määrä kasvaa, kun tehot halutaan pitää ennallaan. Jätteenpolttokattiloissa tämä ei ole taloudellinen ongelma, sillä polttolaitokset saavat tuloa poltettavasta jätteestä, mutta muilla laitoksilla polttoaineen lisääminen nostaa kuluja ja siirtyy energian hintaan.
Päästöt myös lisääntyvät, kun poltettava materiaali lisääntyy, joten kattilan puhtaanapito on aina ympäristöteko. Kattilan puhdistaminen nostaa kaikissa tapauksissa sen hyötysuhdetta. VTT:n selvityksen mukaan puhdistuksen tuottama tehonlisäys on noin prosentin, joka on merkittävä hyöty suuritehoisissa laitoksissa.
Räjäytyspuhdistuksen tuomia tehonsäästöjä on mitattu esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin suunnatun, viiden megawatin lämmöntuotantolaitossa. Haketta käyttävän laitoksen lämmityskattilan teho lisääntyi räjäytyspuhdistuksen avulla viisi kilowattia tunnissa ja kattilan hyötysuhde parani peräti kolme prosenttia. Viiden kilowatin tehonlisäys tarkoittaa käytännön elämässä esimerkiksi viiden nelihenkisen perheen tunnissa käyttämää kilowattimäärää. Ja tämä tehonlisäys saatiin aikaiseksi jokaiselta lämmöntuotantolaitoksen lämmityskattilan käyttötunnilta. Räjäytyspuhdistus pystyttiin lisäksi toteuttamaan alle puolessa tunnissa eikä lämmöntuotantoa tarvinnut pysäyttää puhdistuksen ajaksi. Ajansaatossa lämmityskattilan teho hiipuu likaantumisen myötä, jolloin uusi puhdistus tulee ajankohtaiseksi.
Puhdistuksen tuottama tehonlisä riippuu monesta: mitä polttoainetta käytetään, minkäkokoinen laitos on, mitä energiaa laitos tuottaa, millaista kuormaa laitoksella ajetaan ja miten laitos on mitoitettu suhteessa tuotettavaan energiaan. Vanhat jätekattilat hyötyvä eniten räjäytyspuhdistuksesta. Niissä puhdistus olisikin syytä tehdä 1–2 kuukauden välein.
Räjäytyspuhdistus sopii menetelmänä kaikille kattilalaitoksille kahden megawatin kaukolämpölaitoksista suuriin teollisuuden soodakattiloihin. Teollisuuden kattiloille menetelmä on erityisen hyvä, sillä laitoksia ei pysäytetä samalla tavalla kesäisin kuin yhdyskunnille lämpöä tuottavia laitoksia. Teollisuuden laitokset voidaan puhdistaa ilman seisokkia, mikä on merkittävä taloudellinen etu.
Hannu Honkasalo, puh. 0400911928 tai hannu.honkasalo@lassila-tikanoja.fi
