Muovin uudelleen hyödyntämiseen ja kierrättämiseen tarvitaan oikeat välineet. Esimerkiksi kaupoissa ja kauppakeskuksissa kuormien purussa syntyvä kalvomuovi lajitellaan yleensä säkkeihin, jotka voi heittää sellaisenaan jätepaalaimeen.
Muovin kierrätys on ottanut suuria harppauksia eteenpäin, mutta työtä riittää edelleen. Syntypaikkalajittelu on tehokas tapa edistää kierrätystä – jätteiden lajittelu on paitsi ympäristöystävällistä myös taloudellisesti kannattavaa. Silti muovia päätyy poltettavaksi energiajakeen tai sekajätteen mukana. Hyvin järjestetyllä muovinkeräyksellä polttoon päätyvän muovin määrä saadaan kuitenkin minimoitua!
Mitä keräysvälineitä muovin lajitteluun tarvitaan?
Lajittelu ei tietenkään onnistu ilman oikeita keräysvälineitä. Muovin kohdalla tyypillisin yhdistelmä keräilyvälineitä on säkki ja paalain:
- Säkin etuna on keveys ja liikuteltavuus: sen voi helposti sijoittaa telineessään sinne, missä muovijätettä syntyy. Täysi säkki vie kuitenkin tilaa, eikä yksi säkki yleensä riitä kaiken muovin varastoimiseen. Siksi sen rinnalle tarvitaan paalain tai puristin.
- Paalain litistää säkin sisältöineen pienempään kasaan. Yhteen paaliin mahtuu useampi säkillinen muovia, joten tilansäästö on merkittävä. Paalain itsessään on sen verran pienikokoinen, että sen voi sijoittaa sisätiloihin.
- Vaihtoehto paalaimelle on kaksilokeropuristin. Se kannattaa hankkia silloin, kun toiminnassa syntyy huomattavan suuri määrä pakkausmuovia ja vaikkapa pahvia. Kaksilokeropuristimessa on nimensä mukaisesti kaksi lokeroa, joihin voidaan lajitella kahta eri jätejaetta. Kooltaan puristin on sen verran suuri, että se on lähes aina sijoitettava ulkotiloihin.
On erityisen tärkeää, että muovi lajitellaan jo pakkauksia purettaessa. Helpoiten se onnistuu kun säkkitelineen sijoittaa aivan pakkausten purkupaikan viereen. Näin muovijae säilyy mahdollisimman puhtaana, jolloin se myös soveltuu uudelleen hyödynnettäväksi.
Ohjetarrat ja koulutus auttavat lajittelemaan oikein
Keräysvälineiden lisäksi myös ohjetarrojen ja työntekijöiden koulutuksen on oltava kunnossa. Muovi on lajiteltava laaduittain, jotta se soveltuu kierrätykseen, joten kaikkien on tiedettävä mihin keräysvälineeseen mikäkin muovilaatu kuuluu.
Keräysvälineisiin liimattavilla ohjetarroilla pääsee jo pitkälle, mutta jos tavoitteena on motivoida työntekijöitä lajittelemaan ja pureutua vielä syvemmälle aiheeseen, kannattaa harkita verkkokoulutuksia.
Esimerkiksi L&T:n asiantuntijoiden luomat verkkokoulutukset opettavat henkilöstöä tehokkaaseen lajitteluun käytännön vinkkien ja harjoitusten avulla. Lisäksi koulutuksessa keskitytään suurempaan kuvaan: miksi lajittelu ylipäätään kannattaa? Parhaimmillaan koulutukseen osallistuminen näkyy konkreettisesti kierrätysasteessa.
Kustannuksissa kannattaa huomioida myös työaika
Kierrätyksen kokonaiskustannuksia laskettaessa kannattaa ottaa huomioon:
- keräysvälineiden kustannukset
- jätelaatujen kustannukset (puhdas muovijäte on edullisempaa kuin energiajäte)
- tilansäästö (jätejakeiden varastointiin tarvittava lisätila maksaa)
- siisteys ja turvallisuus (tapaturmat aiheuttavat monia välillisiä kustannuksia)
- työaika (jos lajittelua ei tehdä syntypaikalla, siihen kuluu enemmän aikaa)
Kustannustehokkain yhdistelmä keräysvälineitä riippuu aina syntyvien jätejakeiden määrästä ja laadusta – sama ratkaisu ei sovi kaikille. Apua keräysvälineiden valintaan kannattaakin kysellä kierrätysalan yritykseltä.
Tärkeintä on kuitenkin tehdä lajittelusta niin helppoa ja turvallista, ettei kaiken heittäminen energiajätteeseen tunnu liian houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mikään keräysväline ei tuo omistajalleen säästöjä, jos sitä ei käytetä.
