Toimitilojen ja kiinteistöjen käyttöaste voi vaihdella kiinteistön elinkaaren aikana. Poikkeustilanteen taloudellista vaikutusta voidaan kiinteistöjen energiatehokkuuden näkökulmasta pienentää yksinkertaisilla muutoksilla.
Poikkeuksellisessa tilanteessa ei tule ensimmäisenä mieleen pohtia kiinteistöjen käyttöastetta ja siihen mukautumista. Kuitenkin esimerkiksi ilmanvaihdon, valaistuksen ja lämmityksen ohjauksessa voidaan toteuttaa helppoja toimenpiteitä, joiden avulla hukkakäyttöä ja ylimääräisiä kustannuksia pystytään minimoimaan. Toimenpiteet kannattaa tehdä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa, jotta kaikki tilanteeseen liittyvät yksityiskohdat tulevat huomioiduiksi.
Lukuisia kiinteistöjä on nyt jouduttu väliaikaisesti sulkemaan pois käytöstä ja valtaosa näistä on talotekniikan ohjausten osalta jäänyt normaaliin käytönaikaiseen tilaan. Tämän vuoksi monet koulut, kirjastot, toimistorakennukset ja uimahallit sekä muut liikunta- ja harrastetilat ympäri maata aiheuttavat edelleen tavanomaisia lämmitys-, sähkö- ja ilmanvaihtokustannuksia, vaikka tilat ovat toistaiseksi vailla käyttäjiä.
Kiinteistöjen kokonaiskustannuksista lämmitykseen ja sähköön kuluu yleensä n. 30 %. Ilmanvaihtokoneet puolestaan muodostavat yleensä n. 30–35 % sähkön kokonaiskustannuksista. Esimerkiksi:
Tietysti myös kiinteistöjen käyttäjillä on vastuu ylimääräisten kustannusten ehkäisemisessä – kaikkien kannattaa muistaa sammuttaa ainakin valot ja muut sähkölaitteet etätöihin siirryttäessä.
Suosittelemme, että kaikki kiinteistöjen hallinnasta vastaavat tahot tekevät tarvittavat toimenpiteet hukkakäytön ja taloudellisen haitan minimoimiseksi mahdollisimman pian. Omin päin tähän ei kuitenkaan kannata tai tarvitse ryhtyä.