Uimahallit ovat suosittuja Suomessa – kiitos pohjoisen sijaintimme – ja väkilukuun nähden halleja on paljon. Tuhansien järvien maassa uimahalleissa vietetty aika myös parantaa kansalaisten turvallisuutta.
Uimahallien altaista vain pieni osa on kylmäaltaita, joten veden lämmittämiseen kuluu paljon energiaa. Uimahallit ovatkin energiantarpeeltaan aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi päiväkodit tai logistiikkakeskukset .
Siksi pienikin muutos kiinteistötekniikassa voi johtaa merkittäviin säästöihin.
Olosuhteiden hallinta ei ole pelkkää teknistä taikuruutta
Uimahallien tarkoitus on palvella ja viihdyttää ihmisiä. Harva viihtyy pitkään viileissä olosuhteissa, joten uimahallin allasveden ja huoneilman on oltava riittävän lämpimiä pitämään ihmiset tyytyväisinä. Olosuhteiden hallinta onkin paitsi teknistä taikuruutta, myös taitoa ymmärtää erilaisia ihmisiä ja heidän tarpeitaan.
Veden ominaislämpökapasiteetti on ilmaan verrattuna korkea, joten isojen vesimassojen lämmittäminen vaatii rutkasti lämpöä. Uimahallit lämpiävät tyypillisesti kaukolämmöllä, joka maksaa rahaa. Uutena energian- ja rahansäästötapana on osassa uimahalleja ja kylpylöitä otettu käyttöön jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmiä.
Tällainen järjestelmä siirtää viemäröitävän veden lämpöenergiaa takaisin altaisiin tai esimerkiksi suihkujen käyttöveteen. Myös jäähdytyslaitteiden tuottaman lauhdelämmön avulla voidaan lämmittää altaita. Uimahalleissa ylijäämälämmölle onkin ympärivuotista kysyntää, toisin kuin esimerkiksi toimistokiinteistöissä .
Huoneilma napsun verran lämpimämmäksi kuin altaan vesi
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että uimahallin huoneilman lämpötilan tulisi olla napsun verran kastepistelämpötilan yläpuolella.
Kastepistelämpötila tarkoittaa sitä lämpötilaa, jonka alapuolella ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistyä pinnoille. Tiivistymistä voi havaita arkielämässä esimerkiksi viileinä syysaamuina auton tuulilasilla.
Uimahallissa tämä tarkoittaa, että sisäilma on pidettävä lämpimämpänä kuin altaan vesi, mikä johtaa korkeisiin lämmityskustannuksiin.
Poistoilman kosteus asettaa haasteita koko ilmanvaihtojärjestelmälle, mutta etenkin lämmöntalteenotolle. Kostea ilma aiheuttaa lämmönsiirtoelementeissä tiivistymistä, joka voi pahimmillaan johtaa lämmönsiirtopinnan jäätymiseen ja laitteen vikaantumiseen. Siksi lämmönsiirtopintoja voikin olla tarpeen lämmittää erikseen, mikäli se mahdollistaa suuren lämpömäärän talteenoton poistoilmasta.
Myös ilmanvaihdon tukkoiset suodattimet ja lämmönsiirtopinnat tulee puhdistaa, jotta puhaltimien ottama sähköteho ei kasva tarpeettomasti.
Milloin puristaa tai höllätä lämmityskahvaa?
Uimahallin toiminta alkaa usein aamuvarhaisesta ja päättyy vasta iltamyöhään. Pääsesonki kestää loppukesästä alkukesään. Uimahallin energianhallinnan kannalta on todella oleellista tietää, milloin lämmityskahvaa voi puristaa tai höllätä.
- Pukutilojen lattialämmitykset ja saunojen kiukaat täytyy osata napsauttaa päälle ennen ensimmäistä kylpijää, ja sammuttaa heti sulkemisajan jälkeen. Myös runsaasti sähköä syövät vesipumput ja ilmanvaihtopuhaltimet täytyy pitää pois päältä aina kun mahdollista. Tässä voidaan hyödyntää apuna modernia kiinteistötekniikkaa .
- Uimahalleissa on paljon ikkunapinta-alaa, joista tulvii kaamoskauden ulkopuolella paljon valoa sisään. Älykäs valaistus tunnistaa ulkoa tulevan valon ja säätää valaistustehoa sen mukaisesti, jolloin energiaa säästyy.
- Digitaalisten alustojen kehityksen myötä myös kävijöiden määrän ja sijainnin määrittäminen on tullut helpommaksi. Näitä tietoja hyödynnetään enenevissä määrin myös uimahallien kiinteistöteknisten laitteiden energiatehokkaassa käytössä. Esimerkiksi ilmanvaihtoa voidaan säädellä sen mukaan, kuinka paljon väkeä missäkin tilassa on.
- Uimahallin massiivinen vesi- ja ilmatilavuus voi toimia akkuna energian kysyntäjoustossa . Lämmityskaudella sähkö- ja lämpölaitosten huipputehot mitataan yleensä tammi-helmikuussa, jolloin kovimpien kysyntätuntien aikana uimahallin energiankulutusta voidaan hetkellisesti laskea ilman että kylpyolosuhteet kärsivät. Tällöin myös ilmasto kiittää.
Vaikka tekstistä saattoi jäädä hengästynyt olo, suosittelen vetämään syvään henkeä ja suuntaamaan kohti lähintä uimahallia. Energiatehokkuustoimenpiteiden tavoitteena ei suinkaan ole, että uimarit pakotetaan polskimaan 12-asteisessa vedessä. Sen sijaan tavoitteena on tuottaa kävijöille mukavan lämpöinen ja mahdollisimman ilmastoystävällinen kylpykokemus.
Nähdään hallilla!
P.S. Haluatko säästää kiinteistön energiakuluissa? Ota yhteyttä energiatehokkuusosaajiimme ja kysy lisää ratkaisuista. Tehdään yhdessä kiinteistöstäsi energiaviisas kiertotalouden edelläkävijä.
