Yritysvastuuraportointidirektiivi CSRD on monelle yritykselle ajankohtainen tällä hetkellä. Raportointi ja sen eri standardit herättävät monenlaisia kysymyksiä. Järjestimme aiheesta virtuaalikahvitilaisuuden, jossa pureuduimme raportoinnin kiertotalousstandardin kiemuroihin. Samalla kokosimme tilaisuuden aikana tulleet kysymykset ja asiantuntijoiden vastaukset yksiin kansiin. Jos aihe askarruttaa, nappaa ensi käden vinkit talteen tästä.
Minkä kokoisia yrityksiä CSRD koskee? Entä sellainen tilanne, että yritys on pieni, mutta sen pääomistaja on iso pörssiyhtiö?
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on tammikuussa voimaan tullut EU:n vastuullisuusraportoinnin direktiivi. Vuodesta 2024 alkaen raportointi koskee suuria EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia yli 500 työntekijän yrityksiä ja raportointi alkaa vuonna 2025. Vuonna 2026 direktiivi laajenee käsittämään niitä listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joissa täyttyy kaksi näistä kolmesta ehdosta:
Tarvitseeko yrityksen raportoida jokaisesta standardista, vaikka toimia kyseiseen ei juuri olisi? Millainen vapaavalinnaisuus näissä on?
Yrityksillä on valinnanvapaus raportoinnin osalta. Raportoitava kokonaisuus määritellään kaksoisolennaisuuusanalyysin avulla. Raportoinnissa yrityksen on kuvattava kaksoisolennaisuusanalyysin prosessi sekä sen tulokset. Jos tietty kokonaisuus on määritelty olennaiseksi, siitä tulee kertoa vaikka toimia ei olisikaan.
Onko odotettavissa, että varmentamisella pystytään pureutumaan detaljitason tietojihin?
Jokaisella varmennuksia tekevällä toimistolla on omat toimintamallit ja tavat varmentaa raportoinnin tiedot, ja asiasta kannattaakin keskustella oman varmennustoimiston kanssa.
Mitä jos jokin numeerinen tieto puuttuu eikä se ole tarpeeksi luotettavasti arvioitavissa raportointia varten?
Jos datapistettä ei voida määrittää luotettavasti ja se on kuitenkin arvioitu yrityksen toiminnan kannalta oleelliseksi kaksoisolennaisuusarviossa, se on arvioitava. Arvioinnissa yrityksen on ilmoitettava mittausepävarmuuden syyt sekä kerrottava oletuksista, arvioista ja päätelmistä, joita se on tehnyt mittauksessa.
Onko kaikilla yrityksillä "siirtymäaika" liittyen riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten raportointiin?
Yritys voi jättää pois riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten raportoinnin kestävyysselvityksensä ensimmäiseltä laatimisvuodelta. Jos määrällisiä tietoja ei ole käytännössä mahdollista laatia, yritys voi ilmoittaa ainoastaan kvalitatiiviset tiedot kestävyysselvityksen laatimisen kolmelta ensimmäiseltä vuodelta.
Kannattaako ympäristöselosteita ja niihin liittyvää elinkaarimallinnusta ryhtyä laatimaan myös vapaaehtoiselta pohjalta, eli onko niistä hyötyä raportoinnin kannalta?
Ympäristöselosteet ja niihin liittyvä elinkaarimallinnus antaa vahvan pohjan raportoinnille. Siihen, kannattaako niitä laatia myös vapaaehtoiselta pohjalta, vaikuttaa moni tekijä ja se riippuu kunkin yrityksen tarpeista. Ympäristöselosteita ei tulisi laatia vain raportoinnin vuoksi, vaan ennen kaikkea oman liiketoiminnan kehittämiseksi.
Onko mahdollista että raporttien lukuja tarkastetaan myöhemmin? Esim. rakennusyrityksen jätemääriä (ns. ulkovirtausta) tarkastetaan L&T:lta ulkoisen tarkastajan toimesta
Raportoitavat luvut ovat osa raportoinnin varmennusta, ja tällöin niitä saatetaan tarkastaa. Varmennustoimisto osaa auttaa tällaisissa kysymyksissä.
Mistä nämä vahvistetut varmentajat/auditoijat löytyvät?
Näitä ovat muun muassa isot tilintarkastustoimistot.
Edellyttääkö kiertotalousstandardi jätteiden käsittelytoimenpiteiden raportointia jätejakeittain?
Standardi ei edellytä jätteiden käsittelytoimenpiteiden raportointia jätejakeittain. Yrityksen kannattaa kuitenkin harkita jätejakeittain raportoimista, sillä se voi kiinnostaa ulkopuolisia ja lisätä raportoinnin läpinäkyvyyttä.
Jos CSRD-kysymykset pohdituttavat laajemmin, hyvä tietopankki aiheesta löytyy esimerkiksi täältä.