CSRD on tammikuussa voimaan tullut EU:n vastuullisuusraportoinnin direktiivi, jonka piiriin kuuluu 50 000 isoa ja keskikokoista yritystä. Ensimmäiset CSRD-raportit on annettava vuonna 2025. Vastuullisuus- tai kestävyysraportoinnin tarkoitus on antaa riittävä kuva siitä, miten yritys huolehtii toiminnassaan ympäristöstä, ihmisistä ja hallinnosta.
Aikaisemmin yritysten vastuullisuusraportointi on perustunut vapaaehtoisuuteen. Käytännöt ovat olleet kirjavia riippuen raportoivasta yrityksestä, jolloin tulokset eivät myöskään ole olleet vertailukelpoisia keskenään. CSRD-direktiivin myötä raportoinnista tulee pakollista ja raportointityyli yhdenmukaistuu. Myös kestävää rahoitusta koskeva EU-taksonomia on sisällytetty CSRD:n piiriin.
CSRD:n ensimmäinen raportointivuosi on 2024 ja sen tuloksia aletaan saada vuoden 2025 vaihteessa.
”CSRD:n keskiössä on kaksoisolennaisuus, jonka perusteella yritykset arvioivat omia vaikutuksiaan niin ympäristöön kuin yhteiskuntaan, mutta myös tunnistavat taloudellisia vaikutuksia riskien ja mahdollisuuksien kautta. Tämä luo pohjan yrityksen kestävyystyölle huomioiden tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Samalla kestävyysteemat tulevat samalle viivalle taloudellisen tiedon kanssa”, L&T:n Head of Sustainability Senja Forsman-Katainen sanoo.
Iso muutos monelle yritykselle tulee pakollisesta vastuullisuustiedon varmennuksesta. L&T:llä on tehty pitkään vapaaehtoista ja varmennettua raportointia. Siksi monet CSRD:n mukana tulevista indikaattoreista ovat yhtiöllä jo seurannassa.
CSRD:n myötä myös yrityksen johdon ja hallituksen vastuu korostuu.
"Vastuullisuusraportointi voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen ja hintaan ja luo kilpailuetua. Se vaikuttaa myös kilpailuun parhaista osaajista – jos yhtiön vastuullisuustarina ei ole uskottava ja houkutteleva, voi olla vaikeaa saada töihin varsinkaan nuorempaa sukupolvea”, sanoo PwC Suomen vastuullisuusraportoinnin ja tilintarkastuksen (KHT, KRT) partneri Tiina Puukkoniemi.
Vapaaehtoisuudesta siirrytään pakollisuuteen myös vastuullisuusvarmennuksen osalta.
Puukkoniemellä on ainutlaatuinen näköala siihen, miten suomalaisten listayhtiöiden ja suuryritysten johdossa ajatellaan vastuullisuuteen liittyvistä asioista, sillä hän vastaa PwC:n vastuullisuusraportoinnin raportointi- ja varmennuspalveluista. Osana vastuullisuusvarmennuksia hän on haastatellut usean vuoden aikana kymmenien suomalaisyritysten johtoa vastuullisuusasioista.
Puukkoniemen mukaan kovin montaa sellaista suomalaista listayhtiötä ei enää ole, joiden strategioihin ja visioihin vastuullisuus ei jollain tavalla sisältyisi. Osa yrityksistä on huolissaan siitä, pystyvätkö ne täyttämään kasvavat raportoinnin vaatimukset, joita vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn myötä tulee.
”Onko omassa yrityksessä järjestelmät, prosessit ja kontrollit, joiden avulla saadaan laadukkaampaa ja määrämuotoisempaa tietoa kautta organisaation niiksi luvuiksi ja tiedoiksi, joita tullaan toimintakertomuksessa tulevaisuudessa raportoimaan? Sekin monia mietityttää, onko omassa organisaatiossa riittävästi resursseja ja osaamista uuden raportoinnin tuottamiseen, joka CSRD:n myötä tuli pakolliseksi joulukuussa 2023”, Puukkoniemi sanoo.
Hänen mukaansa suhtautuminen vastuullisuuteen jakaa yritykset kolmeen ryhmään. On niitä, jotka uskovat vastuullisuuteen ja sen merkitykseen myös liiketoiminnan näkökulmasta. Sitten on niitä, jotka eivät oikeasti usko, mutta jotka eivät kehtaa sanoa sitä ääneen.
”Ja sitten on vielä niitä epäilijöitäkin, jotka sanovat, että haluavat tehdä vain minimin ja että tämä on heille pelkkää pakkoa vailla kilpailuetua ja järkeä”, Puukkoniemi muotoilee.Vastuullisuuteen liittyvää raportointia on monessa yrityksessä totuttu tekemään vapaaehtoisuuteen perustuvilla malleilla. CSRD-direktiivi tuo kestävyysraportoinnin osaksi taloudellista raportointia ja samalla vastuullisuus asettuu entistä vahvemmin yrityksen ylimmän johdon vastuulle.
Vaikka Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan hyvässä jamassa verrattuna moneen muuhun maahan, kestävyysraportointi tuo niin paljon uutta raportoitavaa ja lisää datavaatimuksia, että yrityksillä on iso savotta saada vastuullisuusraportointi taloudellisen raportoinnin tasolle ja aikatauluun.
”Siitä ollaan kuitenkin vielä aika monessa yrityksessä kaukana. Vastuullisuus on ollut oma erillinen raporttinsa, joka on useasti julkaistu vähän myöhemmin kuin toimintakertomus ja tilinpäätös. Jatkossa sen pitää olla osa toimintakertomusta, joka tulee tilinpäätöksen kanssa samaan aikaan ulos. Selvää on, että ESG-osaajia tarvitaan enemmän”, Puukkoniemi sanoo.
Puukkoniemi käy myös paljon puhumassa yritysten tarkastusvaliokunnille ja johtoryhmille vastuullisuusraportoinnista. Mikä on yllättänyt?
”Välillä yllätyn positiivisesti siitä, miten vahvasti jossakin yrityksessä toimitusjohtaja näkee vastuullisuuden kilpailuetuna ja miten yrityksessä tietoisesti investoidaan siihen ja ymmärretään sen mahdollisuudet”, Puukkoniemi sanoo.
Satavuotias perheyritys Kiilto on jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti kehittänyt vastuullisuuttaan erityisesti ympäristöasioissa. CSRD:n myötä myös esimerkiksi sosiaalinen vastuu nousee paljon isompaan rooliin.
”Olemme pitäneet ympäristövastuuasioita kilpailukykynämme ja tavoitteenamme olla omalla alallamme ympäristöjohtaja, mutta CSRD nostaa rimaa niin valtavasti, että vastuullisuudesta tulee suorastaan kilpailuehto. Tuotetta tai palvelua ei pääse edes tarjoamaan, jos vastuullisuus ei ole riittävällä tasolla”, sanoo Head of Product Safety and Sustainability Lilli Puntti Kiillosta.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa EcoVadisin kaltaisten vastuullisuuden arviointi- tai reittausjärjestelmien merkitys ja määrä lisääntyy, kun asiakkaatkin niitä entistä enemmän edellyttävät.
Kiilto on tähänkin asti tehnyt GRI-raportteja. Nyt konsernissa on aloitettu CSRD:n edellyttämä kaksoisolennaisuusarviointi sidosryhmien kuulemisella.
”Käytämme siinä ulkopuolista kumppania. Samalla teemme kuiluanalyysiä siitä, mitä meiltä puuttuu ja miten lähdemme tarvittavaa dataa keräämään.Päästäksemme vastuullisuusraportoinnissa talousraportoinnin aikatauluun tutkimme IT-järjestelmiemme ja raportointityökalun yhteensopivuutta tämän vuoden aikana. Niiden tulee vastata myös varmentamisen vaatimuksiin”, Puntti sanoo.
Direktiivi tuo mukanaan paljon asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Puntti nostaa yhtenä esiin toimitusketjun.
”Siinä meillä on vielä parannettavaa. Luulen, että aika monella muullakaan yrityksellä juuri toimitusketjun velvoitteista huolehtiminen ei vielä ole ihan sillä tasolla, jota asetuksessa vaaditaan”, Puntti sanoo.
Hän sanoo, että monella alalla joudutaan tarkastelemaan asiakaskuntaa uudella tavalla. Edessä on kinkkisiäkin kysymyksiä.
Kiilto kuuluu CSRD:n toiseen aaltoon, joka antaa ensimmäisen raporttinsa vuonna 2026. Punttia esikoisraportin deadline ei hirvitä.
”Ensimmäinen raportti vaatii tietysti paljon työtä, mutta ei se ole lopullinen maali. Olemme aloittaneet hyvissä ajoin ja meillä on jo aiempaa raportointikokemusta. Varmasti saadaan raportti kokoon ja seuraavana vuonna siitä sitten vielä parannetaan. On hyvä, että vähitellen kaikki yritykset joutuvat miettimään vastuullisuusasioita. CSRD:llä on oikeasti hyvä tarkoitus”, Puntti sanoo.