Suomi pyrkii 60 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990 ja 80 % vähennyksiin vuoteen 2040 mennessä. Edellä mainittujen kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Massiiviset päästövähennykset edellyttävät usein kalliita laiteinvestointeja, eikä esimerkiksi pienemmillä yrityksillä ole aina varaa mittaviin hankkeisiin. Tämän vuoksi energiatehokkuussopimukseen liitynnän myötä mahdollistuva energiatuki on kullanarvoinen apu Suomen viemisessä kohti talouskasvua ja puhtaampaa tulevaisuutta.
Energiatehokkuussopimukset ovat olleet ensisijainen keino saavuttaa Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet 1990-luvulta lähtien. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus on mainio tapa täyttää kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai pakkokeinoja. Lassila & Tikanoja on myös liittynyt energiatehokkuussopimukseen ja L&T:n energiapalvelut on avustanut useita asiakkaitamme energiatehokkuussopimukseen liittymisessä ja toteuttaa myös heidän vuosittaisia raportointejaan.
Energiatehokkuussopimukseen on helppo liittyä, eikä liittyminen velvoita mihinkään muuhun kuin vuosittaiseen raportointiin. Sopimuskaudelle liittyessä yritys asettaa energiankulutuksen vähennystavoitteen, joka tulee saavuttaa kauden päättymiseen mennessä. Tällä sopimuskaudella 2017–2025 vähennystavoite on -7,5 % liityntävuotta aiemman vuoden kokonaisenergiankäytöstä. Sanktiota ei kuitenkaan tule, vaikka tavoite ei toteutuisi, kunhan vuosittainen raportointi on kunnossa.
Energiatukea myönnetään yrityksille energiaa säästäviin investointeihin ja niihin liittyviin selvityksiin. Tuen kriteerit ja määrä ovat vaihdelleet vuosien aikana jonkin verran, mutta nykyisin energiatuen määrä on yleisimmin 20 % hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Kuluvan vuoden alusta energiatuen myöntövaltuus putosi lähes kymmenykseen verrattuna aiempaan ja tämän vuoksi tukea myönnetään enää ainoastaan alle viiden miljoonan euron hankkeisiin teollisen hukkalämmön talteenottoon (tukiprosentti 20 %) ja uuden teknologian projekteihin.
Uudeksi teknologiaksi katsotaan sovellutus, josta ei ole Suomessa vielä käyttökokemusta. Esimerkiksi investoinnit tavanomaisiin talotekniikan energiaremontteihin tai aurinkovoimalaan eivät enää ole tukikelpoisia. Mikäli aurinkovoimala toteutetaan kääntyvillä tai kattoon liimattavilla aurinkopaneeleilla, siihen saattaa olla mahdollista saada korotettua uuden teknologian energiatukea, joka on pk-yrityksille hieman suuryrityksiä isompi. Jokainen hanke arvioidaan tapauskohtaisesti Business Finlandin asiantuntijoiden toimesta.
Energiatehokkuushankkeen investointikustannus tulee olla yli 10 000 euroa ja uuden teknologian hankkeen yli 30 000 euroa, jotta tukea voi saada, ja hankkeen suoran takaisinmaksuajan tulee pääsääntöisesti olla kolmen ja kymmenen vuoden välissä.
Syväselvityksiin energiatukea myönnetään energiatehokkuussopimukseen kuuluville suurille yrityksille. Syväselvityksen avulla yritys voi tunnistaa mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta, kasvattaa uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää ilmastopäästöjä, minkä toivotaan johtavan investointeihin ja toimenpiteisiin kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Yksittäisen syväselvityksen enimmäiskustannukset voivat olla 100 000 euroa, johon on mahdollista saada energiatukea 40 %. Konsernitasolla vuosittaiset maksimikustannukset ovat 200 000 euroa, joka tarkoittaa enintään 80 000 euroa tukea vuosittain.
Paulig: Kahvi paahtuu energiatehokkaasti syväselvityshankkeiden tulosten avulla
Mikro- ja pk-yritysten on mahdollista hakea energiatukea täsmäkatselmuksiin vuoden 2024 loppuun asti. Täsmäkatselmuksessa tarkastellaan tiettyjä kohteita yrityksen energiankulutuksessa. Tavoitteena on tunnistaa säästömahdollisuuksia, lisätä kestävien energiamuotojen käyttöä ja kehittää toimia energiatehokkuuden ja vähäpäästöisyyden edistämiseksi. Tässä prosessissa ideoidaan ja suunnitellaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa energiansäästötavoitteiden lisäksi myös päästövähennystavoitteet. Täsmäkatselmuksen toteutustapa on vapaa ja tuen osuus on 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
Prosesseja uudistamalla ja teknisiä ratkaisuja tarkastelemalla saadaan merkittäviä säästöjä aikaan päästöjen lisäksi myös energiankulutuksen kannalta. Vaikka energiatuki lyhentää jo itsessään investointien takaisinmaksuaikaa pitkän pätkän, uusien ja olemassa olevien laitteistojen optimaalinen, eli tarpeenmukainen käyttö lyhentää sitä vielä lisää. L&T Energiapalveluiden tarjoamien palveluiden myötä kiinteistön energiankulutuksesta voi säästää jopa kolmasosan, joka tarkoittaa huomattavia säästöjä myös rahallisesti. Kun energiankulutus on saatu laskettua järkevään minimiin, on myös tulevien isompien energiatehokkuushankkeiden takaisinmaksuaika realistinen.
Arttu Jääskeläinen
Nuorempi energiatehokkuusasiantuntija
L&T:n kiinteistö- ja energiapalvelut