L&T:n tahtotilana on saada kaikki halukkaat mukaan työelämään, myös sellaiset henkilöt, joiden on vaikeaa löytää töitä tämän päivän työmarkkinoilta. Erityisryhmien työllistäminen vaatii kuitenkin resurssien lisäksi asennemuutosta sekä yrityksiltä että yhteiskunnalta. Esitimme L&T:n kiinteistöpalvelujen henkilöstöjohtaja Jami Pohjalle muutaman kysymyksen siitä, millaisia pullonkauloja vaikeasti työllistyvien työllistämisessä on ja mitä niille pitäisi tehdä?
Mitä vaikeasti työllistymisellä eli niin sanotuilla erityisryhmillä tarkoitetaan?
Erityisryhmillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joiden työllistyminen tämän hetken työmarkkinoilla on syystä tai toisesta hankalampaa kuin muilla ihmisillä. Henkilöitä, joilla on esteitä tavallisen työn tekemiselle, ja jotka tarvitsevat erilaisia tukitoimia tai erityishuomiota työllistymisen tueksi. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi osatyökykyiset, syrjäytyneet tai vammaiset. Myös maahanmuuttajat voidaan laskea mukaan tähän ryhmään, mutta heidän kohdallaan pullonkaulat liittyvät usein enemmän kielitaitoon, eivät niinkään työssäjaksamiseen.
Miksi erityisryhmien työllistäminen on tärkeää?
Suomessa kärsitään monilla palvelualoilla kroonisesta työvoimapulasta, mutta samaan aikaan meillä on paljon työttömiä, jotka aidosti tahtoisivat tehdä töitä. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, jossa työpaikat ja työvoima eivät kohtaa. Kun erityisryhmät saataisiin mukaan työelämään, se olisi win-win-win -tilanne kaikille: halukkaat saisivat töitä, yritys motivoituneita työntekijöitä ja yhteiskunta pystyisi ehkäisemään syrjäytymistä ja sen taloudellisia vaikutuksia.
Toinen tärkeä hyöty erityisryhmien työllistämisessä on monimuotoisuuden lisääminen yrityksissä. Sillä on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia esimerkiksi työyhteisön innovatiivisuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn. Vallitsevassa työvoimapulatilanteessa yritysten pitäisi pystyä osoittamaan nykyiselle henkilöstölleen , että meillä on hyvä tehdä töitä, mutta toisaalta näyttää myös potentiaalisille työnhakijoille, että yrityksen kulttuuri on miellyttävä ja se hyväksyy erilaiset ihmiset.
Minkä pitäisi muuttua, jotta vaikeasti työllistyvätkin löytäisivät paikkansa työmarkkinoilta?
Erityisryhmien työllistämisessä on tällä hetkellä useita pullonkauloja. Tiivistettynä jaottelisin haasteet kolmeen osaan: ennakkoluulot ja asenteet, resurssit sekä osaaminen ja prosessit.
Asenteissa ja ennakkoluuloissa on yhteiskunnassamme parannettavaa. Erityisryhmien työllistäminen vaatii erilaista huomiota sekä työnantajataholta että asiakkaalta. Asiakkaiden tiloissa tapahtuvassa palvelutyössä, kuten siivouksessa, työvoimaa ei voida rekrytoida tyhjiössä: jos yritykset eivät ole valmiita ottamaan erityishuomiota vaativaa työvoimaa tiloihinsa työskentelemään, emme me voi sellaista myöskään rekrytoida. Tarvitsemme siis jatkuvaa dialogia sekä halua ratkaista työllistämiseen liittyviä haasteita puolin ja toisin.
Kehitys on onneksi mennyt valtavasti eteenpäin viime vuosien aikana, ja ihmiset ovat entistä valveutuneempia monimuotoisuutta koskevien kysymysten äärellä. Dialogille on nykyisin paljon enemmän tilaa, kun sosiaalisen vastuun merkitys kasvaa ja henkilöstön monimuotoisuus koetaan yrityksissä yhä isompana voimavarana.
Resursseilla tarkoitan sekä meidän sisäisiä resurssejamme ottaa tällaista työvoimaa vastaan, mutta myös resurssikeskustelua asiakkaan kanssa. Esimerkiksi siivoustyö on hyvin matalakatteista bisnestä, jossa merkittävin kilpailutuskriteeri on yleensä hinta. Meidän on oltava mahdollisimman tehokkaita, jotta täytämme asiakkaan kanssa tehdyn palvelusopimuksen kriteerit palvelun tasosta. Ylipäätään kilpailutuksissa käytetään tällä hetkellä liian vähän sosiaalisen työllistämisen kriteerejä ja kannustimia. Erityisesti julkisella sektorilla on mielestäni hyvät edellytykset huomioida sosiaaliset näkökulmat, mikä toisi merkittävästi lisää mahdollisuuksia palveluntarjoajille.
Kolmas pullonkaula liittyy osaamiseen ja prosesseihin . Erityisryhmien työllistäminen vaatii aina lisähuomiota organisaatiolta. Täytyy olla henkilö, joka osaa koordinoida työllistymisprosessia, valmentaa esihenkilöä, jonka alaisuuteen työntekijä on tulossa sekä varmistaa, että työntekijällä on riittävät valmiudet ja osaaminen työn suorittamiseen. Joskus työntekijällä voi olla tarvetta myös tukihenkilölle, jonka kanssa on sovittava käytännön asioita. Prosessit ja toimintamallit ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, millaisia erityisryhmiä työllistetään. Siksi yrityksen on usein järkevämpää keskittyä muutamaan oman toiminnan kannalta oleelliseen ryhmään.
Millaisilla ratkaisuilla L&T edistää erityisryhmien työllistymistä?
L&T:llä on jo pitkään tehty töitä sen eteen, että kaikki halukkaat saataisiin mukaan työelämään. Erityisryhmien rekrytointi on pitkäaikainen osa yritysvastuuohjelmaamme. Olemme työllistäneet eri hankkeiden yhteydessä muun muassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, turvapaikanhakijoita, ihmiskaupan uhreja ja osatyökykyisiä.
Vuonna 2022 tarjosimme Työstä turvaa -hankkeen kautta töitä sotaa pakeneville ukrainalaisille. Keväällä 2023 tarjosimme työpaikan siivouksesta noin 20 filippiiniläiselle. Kyseisessä hankkeessa on mukana ulkopuolinen riippumaton taho arvioimassa, että työllistymisprosessi sujuu lain ja ihmisoikeuksien puitteissa oikein.
Olemme kiinnostuneita käymään jatkuvaa dialogia asiakkaidemme ja päättäjätahojen kanssa, jotta erityisryhmät saataisiin osaksi suomalaisia työmarkkinoita. Asia vaatii kuitenkin yhteistyötä ja tahtoa ratkoa näitä haasteita yhdessä. Jos kaikki osapuolet ottaisivat oman vastuunsa, työmarkkinoilta löytyisi iso joukko erittäin motivoitunutta työvoimaa ja heille sopivia työtehtäviä.