Yrityksiltä odotetaan koko ajan enemmän konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöt syntyvät erilaisten toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta, ja on hyvä tunnistaa, mistä kannattaa lähteä liikkeelle niiden pienentämisessä. Hillinnän hierarkia on tiedeyhteisön hyväksymä malli siihen, miten ja missä järjestyksessä yritysten kannattaa vähentää ympäristövaikutuksiaan. Kysyimme L&T energiapalveluiden energiatehokkuus- ja vastuullisuuspäällikkö Oskari Raitaselta, miten yritys voi hyödyntää hillinnän hierarkiaa työkaluna omassa ilmastotyössään.
Hillinnän hierarkia mallintaa tapoja joilla ilmastovaikutuksia voidaan yrityksissä pienentää. Hierarkiassa kaiken perustana, eli hierarkian pohjalla, on negatiivisten ympäristövaikutusten välttäminen. Tämähän ei läheskään aina ole mahdollista, sillä yleensä investoinnit ja liiketoiminta ylipäätään vaikuttavat ympäristöön: kiinteistöt tarvitsevat lämmitystä, kalusto polttoainetta ja niin edelleen. Hillinnän hierarkia kuitenkin ohjaa yrityksiä ajattelemaan omaa ilmastotyötään niin, että se ei perustuisi pelkästään ilmastovaikutusten kompensointiin, vaan päästöjä yritettäisiin ensisijaisesti välttää, minimoida tai vihertää ja sen jälkeen vasta kompensoida.
Hillinnän hierarkian neljä porrasta:
1. Vältä negatiivisia ympäristövaikutuksia.
2. Minimoi ympäristövaikutukset ja paranna energiatehokkuutta
3. Huolehdi tarvittavan energian vihreydestä: panosta uusiutuvaan energiaan ja alkuperätakuisiin.
4. Kompensoi jäljelle jäävät päästöt.
Hillinnän hierarkian ensimmäinen askel on välttää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintoja ja suunnitelmia tarkastellaan kriittisesti ympäristön, resurssien ja kannattavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi kiinteistöyhtiöissä on syytä pohtia uusien tilojen rakentamista: onko uuden rakentaminen taatusti perusteltua, vai voidaanko vanhaa rakennuskantaa parantaa ja hyödyntää?
Jos uudet hankinnat ovat tarpeellisia ja kannattavia, tulee seuraavaksi miettiä, miten niiden ympäristövaikutukset voi minimoida. Koska suurin osa esimerkiksi kiinteistöjen ympäristövaikutuksista muodostuu energiankäytöstä, ilmastotyö kannattaa aloittaa energiankulutuksen tarkastelulla. Energiankäytön vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen pienentävät paitsi ilmastovaikutuksia, myös kiinteistöjen käyttökustannuksia. Säästyvän rahan voi esimerkiksi investoida uusiutuvaan energiaan ja parantaa näin energiaomavaraisuutta. Samalla kiinteistön vuokratuotto ja arvo nousevat.
Kun ympäristövaikutukset on saatu karsittua järkevään minimiin, on aika pohtia, mitä lopulle energiankäytölle voi tehdä. Vaihtoehtoja on karkeasti kaksi: yritykset voivat lisätä markkinoille uusiutuvan energian kapasiteettia esimerkiksi rakentamalla oman aurinkovoimalan, osallistumalla tuulivoimahankkeeseen tai siirtymällä kohti lämpöpumppuihin perustuvaa lämmitystä. Toinen vaihtoehto on varmistaa käyttämänsä energian ympäristöystävällisyys ostamalla alkuperätakuin varmennettua vihreää energiaa.
Hillinnän hierarkian viimeinen askelma on kompensoida päästöjä. Kun kaikki voitava on jo tehty hierarkian kolmella ensimmäisellä askelmalla, lopun voi kompensoida. Päästöjen vähentäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ja välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kompensaatio voi olla siis työkalu niille päästöille, joita yritys ei voi välttää, mutta se ei saa olla esteenä päästöjen vähentämiseksi jatkossa. Jotta kompensoinnilla on oikeasti vaikutusta, yritysten tulee satsata uskottaviin kompensaatiohankkeisiin, jotka ovat lisäisiä, mitattavissa ja siten laskennallisesti vähentävät yrityksen päästöjä.
Kiteytettynä kyse on tästä: energiantehokkuuden kehittäminen, eli energiankäytön vähentäminen on ensisijainen keino vähentää yrityksen aihetuttamaa ilmastokuormaa. Oikea-aikaisten ja konkreettisten päästövähennysten tekemiseksi yrityksen täytyy ymmärtää energiankäytön, päästöjen ja laitekannan nykytila. Ymmärryksen kautta voidaan paikantaa ja toteuttaa tärkeimmät ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuus- eli päästövähennystoimenpiteet.
Kiinteistöjen osalta katse kannattaa ensimmäiseksi suunnata lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen ja miettiä, käytetäänkö niitä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Jo pienillä, ja usein ilmaisilla, käyttöteknisillä parannuksilla voi saavuttaa 10–20 prosentin säästön energiankäytössä. Nykylaitekannan optimointi on helppoa ja kustannustehokasta. Lisäsäästöjä yritys voi saada investoimalla uusiin, energiatehokkaisiin laitteisiin kuten lämmöntalteenotto- ja lämpöpumppujärjestelmiin. Kaluston osalta voi esimerkiksi pohtia, onko mahdollista optimoida ajoreittejä ja investoida päästöttömään teknologiaan, kuten sähköön, tai hyödyntää fossiilisten sijaan biopolttoaineita.
L&T:ltä saa apua suunnittelutyöstä käytännön toteutukseen. Autamme asiakkaitamme muun muassa tunnistamaan oman toiminnan päästökohteet, suunnittelemaan konkreettiset toimenpiteet niiden vähentämiseksi sekä toteuttamaan projektit yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Autamme vastuullisuusmanageroinnissa ja päästölaskennoissa myös pk-yrityksiä, ja isoille yrityksille tarjoamme lisäksi kokonaisvaltaista energiajohtamisen palvelumallia.
Hierarkian portailla 1 ja 2:
Teemme kiinteistöjen elinkaarihankkeita, joiden tavoitteena on mahdollistaa kiinteistöjen mahdollisimman pitkä käyttöikä niin, ettei kerran rakennettua tarvitsisi purkaa. Teemme ilmastotiekarttoja asiakkaidemme ilmastotavoitteiden tueksi sekä energiakatselmuksia, joista yritykset saavat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseen. Toteutamme myös energiaremontteja sekä autamme energiainvestoinneissa ja energiatukien hakemisessa.
Smartti Automaation
avulla huolehdimme energiatehokkuuden mittaamisesta ja varmistamme, että luvatut säästöt myös näkyvät yritysten käyttökustannussäästöinä. Etähallinnan ansiosta saamme nopeasti tietoomme kiinteistöjen mahdolliset ongelmat ja voimme ketterästi tehdä korjauksia asetuksiin.
Hierarkian portaalla 3: Tuemme asiakkaitamme uusiutuvan energian hankkeissa, kuten aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen säästöpotentiaalin tunnistamisessa ja asennuksessa. Autamme myös energian alkuperätakuiden selvitystyössä.