Suomen ja koko EU:n tavoitteet ilmastoneutraalista taloudesta takaavat materiaalien kiertoon liittyvän lainsäädännön tiukentumisen myös tulevaisuudessa. Materiaalin elinkaaren ja suljetun kierron ymmärtäminen on yritykselle paitsi lain edellyttämä vaatimus myös merkittävä kilpailuetu.
Jätteen suljetussa kierrossa tuotteessa tai pakkauksessa käytetty materiaali voidaan hyödyntää käytön jälkeen uuden tuotteen valmistuksessa. Ihannetilanteessa tämä tapahtuu niin, että materiaalin laatu heikkenee mahdollisimman vähän, ja samaa materiaalia voidaan hyödyntää mahdollisimman monta kertaa.
Joillain aloilla suljetun kierron periaatteet ja hyödyt on hoksattu jo varhain: "pullosta pulloksi" lienee tunnetuin esimerkki suljetun kierron toteutumisesta. Suomessa juomapakkausten kierrätystä edesauttavat rahalliset kannustimet: juomien valmistajat ja maahantuojat saavat vapautuksen juomapakkausverosta liittymällä palautusjärjestelmään, ja pulloista saatava panttimaksu kannustaa kuluttajia palauttamaan pullot kiertoon. Juomapakkausten palautusasteissa tarkasteltuna Suomi onkin maailman kärkeä.
Tunne materiaalisi: puskuri ei taivu muovipussiksi
Lähes loputtomiin kierrätettävä lasi on mainio esimerkki suljettuun kiertoon sopivista materiaaleista, mutta ei suinkaan ainoa. Myös muovi, pahvi, metalli ja erilaiset kuitumateriaalit, kuten vaatekuitu, ovat erinomaisia ja monikäyttöisiä materiaaleja, kun niitä käytetään fiksusti.
Valitettavasti käytännön ymmärrys materiaalien kierrosta ja kierrätettävyydestä on ilmastotavoitteisiin nähden vielä vajaata. Kestävä talous ei toteudu etsimällä yksinäköisesti ratkaisua siihen, kuinka tuotetta voitaisiin valmistaa mahdollisimman halvalla ja myydä kalliilla vaan miettimällä, kuinka tuotteen elinkaaresta saadaan mahdollisimman pitkä. Pitkän tähtäimen ajattelumalli näkyy myös yrityksen kustannustehokkuudessa, kuten jäljempänä selviää.
Kun tavoitteena on pidentää materiaalin elinkaarta, on pureuduttava tuotteen valmistuksen alkupisteeseen eli tuotesuunnitteluun. Mikä tahansa muovi ei kelpaa minkä tahansa muovituotteen valmistukseen – puskurista ei voi tehdä muovipussia, ja juuri tässä yrityksillä on vielä paljon parantamisen varaa.
Yhden materiaalin taktiikka on kierrätettävyyden tae
Me päivittäin kiertotalouden parissa työskentelevät ammattilaiset seuraamme tilannetta aitiopaikalta. Rakennustyömailla on helppo havaita valmistajien heikko ymmärrys pakkausmateriaalien kierrätettävyydestä. On selvää, että valmistajan brändi halutaan näkyvästi esiin, mutta moniko valmistaja on ajatellut, paljonko pakkausmateriaalin kokonaisvaltainen painatus heikentää materiaalin laatua ja sen myötä myös kierrätysmahdollisuuksia?
Toinen yleinen virhe on monen eri materiaalin yhdistäminen yhteen pieneen pakkaukseen.
Yritykset voivat siis pidentää käytetyn materiaalin elinkaarta miettimällä, miten brändi saadaan esiin materiaalin laatua heikentämättä ja keskittymällä yhteen päämateriaaliin. Materiaalin valintaan vaikuttaa sen käyttötarkoitus mutta myös kierrätettävyyttä on hyvä pohtia. Lasia ja metallia voidaan kierrättää ja uusiokäyttää lähes loputtomiin, kun taas pahvi ja muovi tulevat parhaimmillaankin elinkaarensa päähän 5–7 käyttökerran jälkeen. Suomalaisessa teollisuudessa hallitaan tehokas muovijätteen hyötykäyttö .
Kestävä tuotesuunnittelu näkyy viivan alla nyt ja tulevaisuudessa
Paine tuote- ja pakkausmateriaalien kierrätettävyyden kehittämiseen on kova, ja sitä pusketaan läpi monesta eri suunnasta.
Materiaalien käyttöön liittyvä lainsäädäntö kiristyy jatkuvasti. Monien kertakäyttötuotteiden, kuten muovisten vanupuikkojen, kertakäyttölautasten ja -aterimien sekä muovipillien myyminen kielletään EU:ssa vuodesta 2021 alkaen, ja tämä on vasta alkua.
Muuttuvan lainsäädännön lisäksi ihmisten ymmärrys kiertotaloudesta ja sen merkityksestä lisääntyy, ja kestävyys on nouseva arvo niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaiden keskuudessa. Tiedon lisääntyessä vaatimustaso kasvaa, ja asiakkaat osaavat kyllä äänestää jaloillaan.
Sekä arvomaailman että kiristyvän lainsäädännön taustalla on huoli ympäristöstä ja ymmärrys luonnonvarojen vähenemisestä. Neitseelliset raaka-aineet hupenevat maapallolta samaa vauhtia kuin niitä käytetään, kunnes ne loppuvat kokonaan. Neitseellisten raaka-aineiden käyttöä voidaan välttää parhaiten varmistamalla materiaalin mahdollisimman pitkä elinkaari.
Katoavat luonnonvarat heijastuvat väistämättä lopputuotteen hintaan, kun raaka-aineen saanti vaikeutuu ja kallistuu. Mitä paremmin materiaalin saatavuus on valmistajan omissa käsissä, sitä kustannustehokkaampaa yrityksen toiminta on – ja sitä varmemmin kestävää ja ympäristöystävällistä toimintaa arvostavat asiakkaat löytävät luoksesi.
