Globaali resurssien tarve kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Ylikulutuspäivä ei näytä juurikaan siirtyvän – paitsi nyt korona-pandemian pakottamana. Kiinteistöjen ollessa suurin yksittäinen resurssien kuluttaja myös kiinteistöalan odotetaan muuttuvan ilmastopositiivisempaan suuntaan.
Tähän kaikkeen tarvitaan systeemistä muutosta: muutosta omistamiseen, rakentamiseen, palveluiden käyttämiseen ja niiden ylläpitoon. Vaikka epäkohdat ja niiden korjausmahdollisuudet ovat yleisesti tiedossa, nyt tarvitaan myös tekoja.
L&T:n kiinteistöpalveluiden näkökulmasta näitä tekoja ovat esimerkiksi tilojen vastuullinen siivous sekä pesu- ja puhdistusaineiden ympäristöystävällisyys. Etenkin korona-aikana tämä tarkoittaa, että pinnat desinfioidaan riittävän usein . Vastuullisiin tekoihin lukeutuvat myös työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen – kuten esimerkiksi sisäilmaongelmien korjaaminen – sekä tuotteiden ja palveluiden hankkiminen vastuullisesti toimivista yrityksistä. Lajittelusta huolehtiminen on L&T:n ympäristöpalveluiden vinkkelistä tärkeä teko muutoksen edistämiseksi.
Kiinteistöjen kiertotaloutta ei voi jättää yhden ihmisen tai yksittäisen yhtiön harteille. Muutokseen tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia sekä aitoa halua tehdä asioita paremmin ja kestävämmin. Systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan myös yritysten välistä yhteistyötä ja toimialoja ylittäviä ratkaisuja. Ja toisaalta, eikö juuri nyt voisi luvalla odottaa markkinoille avautuvia valtavia kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintamahdollisuuksia?
Ei siis riitä, että toimenpiteistä puhutaan, vaan ne pitää ottaa käyttöön ja jalkauttaa osaksi yrityksen kestävää työskentelymallia. Palveluntuottajan näkökulmasta tämä kohdistuu etenkin elinkaarimallin mukaisiin lopputuloksiin. Tästä hyvänä ja konkreettisena esimerkkinä toimivat ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtokoneiden huoltotarve tulisi huomioida heti, kun olosuhteet työympäristössä alkavat muuttua – ei niin, että odotetaan sitä päivää, joka on merkitty huoltokirjaan.
Ainakin kiinteistöalalla tämä muutos vaatii myös ostokulttuurin muutosta kohti vastuullisempaa suuntaa. Tämä tarkoittaa siirtymistä kustannusten minimoimisesta tuottavavuuden maksimointiin kestävää kehitystä kunnioittaen.
Uusi ympäristömittari, hiilikädenjälki , on erinomainen työkalu tuotteiden ja palvelujen positiivisten ilmastovaikutusten arviointiin. Yrityksen tuottaessa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen myös itse asiakkaalla on mahdollisuus alentaa omaa hiilijalanjälkeään.
Meillä hiilikädenjälki näkyy esimerkiksi Keskolle toteutetun vastuullisuusraportin luvuista ja konkreettisina tuotteina: muoviastioissa toimitettavien leikkokukkien muovimateriaali voidaan käsitellä uudestaan muovirakeiksi, jotka pestään, puhdistetaan ja rouhitaan muoviteollisuuden uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi.
Suuri työntekijäjoukkomme toimii arjessa suoraan asiakkaiden kanssa, mikä mahdollistaa tekemisellemme monia kiertotalouteen linkittyviä ulottuvuuksia. Yhtenä keskeisimmistä asioista mieleeni nousee arvonluonti kiertotalouden keinoin: arvonluonti asiakkaille, henkilöstölle sekä omistajille ja tietysti yhteiskunnalle.
Etenkin tulokset ja raportit tuottavat arvoa: pystymme aidosti tarjoamaan niitä keinoja sekä toimintatapoja ja malleja, joiden avulla asiakas pääsee kiertotalouden oikeille raiteille. Pelkän hyötykäyttöasteen sijaan meidän tulisi mitata myös kierrätysastetta eli sitä, mitä tekemisen lopputulema oikeasti tarkoittaa.
On sinänsä lohdullista, että nykypäivänä monet edellä mainituista asioista kulkevat käsi kädessä. Tyytyväisen henkilöstön kautta haetaan kannattavaa kasvua toiminnalla, jolla on positiivinen ympäristövaikutus. Parhaimmillaan arvonluonti näkyy positiivisen hiilikädenjälkemme kautta omissa asiakkuuksissa silloin, kun pystymme palauttamaan raaka-aineita takaisin kiertoon.
Tämän onnistumiseen vaaditaan tyytyväinen henkilökunta, joka on innostunut, motivoitunut ja jaksaa tehdä työnsä hyvin. Kiertotalouden kannattaminen ja siihen osallistuminen on siis lopulta myös suuri loikka kohti oman asiakaskunnan ja henkilöstön hyvinvointia.
Kun Jooseppi Lassila ja Frithjof Tikanoja perustivat tukkukauppaan erikoistuneen yhtiön vuonna 1905, ei kummallakaan voinut luonnollisesti olla ajatustakaan siitä, kuinka yhtiö tulee olemaan reilun sadan vuoden kuluttua yksi kiertotalouden edelläkävijöistä. Ensimmäisiä askeleita oikeaan suuntaan otettiin hieman ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin ympäristöhuolto otti merkittäviä askelia yhtiömme strategiassa. Nykypäivänä vastuullisuus ja sen kehittäminen, ja joskus jopa hienoinen paasaaminen, ovat olleet tärkeä osa yhtiömme arkea.
Edelläkävijyys on pystytty lunastamaan luontaisesti oman tekemisen ja palvelutarjooman kautta. Niistä molemmat tähtäävät siihen, että kaikki tehdään mahdollisimman vastuullisesti. Jo tekemisen luonteeseen kuuluu, että kierrätysmateriaalien hankinta toteutetaan mahdollisimman ekotehokkaasti.
Isommassa kuvassa edelläkävijyys tarkoittaa viestin viemistä asiakkaiden ja kuluttajien keskuuteen. Aktiivisella viestinnällä voimme tarjota tärkeää ja hyödyllistä tietoa kiertotalouden periaatteen mukaisesta toiminnasta myös muiden käyttöön. Tämän lisäksi asiakkaiden oma intressi on suuressa roolissa kiertotalouden eteenpäin viemisessä. Näihin talkoisiin tulisi kaikkien osallistua.
Haluamme olla jatkossakin mukana kiertotaloudessa myös käytännön tekojen kautta. Sen vuoksi strategiamme kantava teema on, että ”Teemme kiertotaloudesta totta”. Vahva missiomme on toimia kiertotalouden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä niin markkinassa kuin yrityksen omissa asiakkuuksissa. Myös tässä tapauksessa tulokset puhuvat puolestaan, ja mittareiden avulla voidaan todentaa työn ja laadun kannattavuus.
Esitän kaikille avoimen kutsun lähteä kanssamme mukaan kiinteistöalan kiertotaloustalkoisiin. Tervetuloa tekemään vastuullista maailmaa vastuullisten tekojen kautta!
Lue lisää: