Kasvukeskuksissa tarvitaan jatkuvasti lisää elintilaa. Sen sijaan, että kaupunkeja laajennetaan kauemmas keskustasta ja otetaan käyttöön koskematonta maata tai virkistysalueita, niitä tulisi tiivistää sisäänpäin ja tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Kun kaupunkien maa-alueet ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä, se kasvattaa niiden taloudellisen arvon lisäksi myös luontoon kytkeytyvää ja sosiaalista arvoa.
Kaupunkirakentamisessa tulisi suosia kansainvälisestikin tunnustettua 3-30-300-ajattelumallia, jossa ikkunasta katsoessa näkee kolme puuta, 30 prosenttia ympäristöstä on puiden latvusten peitossa ja lähimpään puistoon tai luonnontilaiseen alueeseen on enintään 300 metriä.
Kaupunkikasvillisuudella on monia myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin. Se muun muassa edistää luonnon monimuotoisuutta, sitoo hiiltä, alentaa lämpötilaa, lisää ilmankosteutta, vähentää saasteita sekä sitoo hulevesiä.
Jopa pienten, vajaakäytöllä olevien piha-alueiden kunnostuksella viheralueeksi voi olla alueellisen ekosysteemin ja biodiversiteetin kannalta merkitystä. Silti esimerkiksi Helsingissä kaupunkivihreän määrä on vähentynyt 70-luvulta lähtien jopa 15 prosenttiyksikköä.
Miten rakennetun ympäristön luontoarvoa sitten voi kasvattaa, ja maksaako se enemmän kuin perinteinen rakentaminen? Entä millaisia keinoja yrityksillä ja kunnilla on luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, vai mahtuuko luonto enää ollenkaan kaupunkiin?
Webinaarissa kuulet Lassila & Tikanojan, Senaatti-konsernin ja Espoon kaupungin näkemyksiä aiheesta:
L&T tekee joutomaista hyötymaita
Lassila & Tikanoja tarjoaa asiakkailleen ympäristörakentamisen palveluja. Mistä luontonäkökulma kumpuaa perinteisesti pilaantuneen tai saastuneen maan kunnostamisena miellettyyn palveluun? Entä millaisia luontovaikutuksia kestävällä maankäytöllä sitten on? Siitä kertoo L&T:n ympäristörakentamisen liiketoimintajohtaja Ari-Pekka Heikkilä.
Senaatti tavoittelee 40 konkreettista luontohanketta
Kiinteistöalalla toimivalla Senaatti-konsernilla on kunnianhimoisia biodiversiteettiin liittyviä tavoitteita. Miten he ovat onnistuneet kytkemään luontoarvon kasvattamisen rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon? Siitä webinaarissamme on kertomassa Senaatti-konsernin yhteiskuntavastuujohtaja Timo Kanerva.
Espoo haluaa olla luontoviisas kunta
Espoon kaupunki on hyvä esimerkki siitä, että myös tiheään rakennetun kunnan alueella luontoarvoa on mahdollista parantaa erilaisilla konkreettisilla toimenpiteillä. Millaisia ratkaisuja Espoon kaupungilla luontoarvon kasvattamiseen sitten on? Siitä webinaarissamme on kertomassa Espoon kaupungin erityisasiantuntija Rosa Väisänen.
