Kysyimme L&T:n Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermolta , miten lisäinvestointi Merikarvian muovinkäsittelylaitokseen tulee vaikuttamaan kaupan alaan, jossa muovijaetta syntyy verrattain paljon.
Muovista ja sen kierrättämisestä on puhuttu viime aikoina paljon. Kuvat valtamerien muovijätepyörteistä ovat herättäneet useammankin ihmisen pohtimaan, mitä tilanteelle voisi tehdä.
Samaan aikaan muovijätteen käsittelyssä on otettu edistysaskelia, jotka tulevat vaikuttamaan kaupan- ja teollisuudenaloihin jo tämän vuoden aikana. Yksi näistä edistysaskelista on L&T:n Muovinaattori, joka mahdollistaa likaisten ja vaikeasti hyödynnettävien muovilaatujen käsittelyn Suomessa.
Kerrataan kuitenkin ensin lyhyesti, miten tähän on päästy.
Aiemmin valtaosa jäteperäisestä muovista on päätynyt polttoon tai kaatopaikoille. Kun jätemääräykset kiristyivät vuonna 2016 ja kaatopaikalle ei enää voinut viedä orgaanista jätettä – biohajoava muovi mukaan luettuna – sitä ryhdyttiin enenevissä määrin polttamaan.
Poltosta syntyy paljon päästöjä ja tuhkaa, mutta niitä suurempi ongelma on se, ettei jätettä riittävästi hyödynnetä uudelleen materiaalina. Raaka-aineiden keräämisestä ja uudelleen hyödyntämisestä on tullut entistä tärkeämpää, koska tällä kulutusmäärällä nykymeno ei ole enää pitkään mahdollista.
EU reagoi tilanteeseen kiristämällä lainsäädäntöä, mikä puolestaan nosti jätehuollon kustannuksia. Samalla yritykset ja organisaatiot, joiden toiminnassa syntyy paljon muovijätettä, ryhtyivät toimittamaan sitä kierrätykseen ulkomaille, pääasiassa Kiinaan.
Esimerkiksi vuonna 2017 Kiinaan päätyi 6 miljoonaa tonnia Euroopassa syntynyttä muovijätettä, jonka lisäksi maahan on viety paperia, erilaisia kuituja sekä poltettavaa materiaalia.
Vuonna 2018 Kiina kiristi vastaanottosäädöksiä ja käytännössä kielsi kaiken sekalaisen ja epäpuhtaan materiaalin maahantuonnin. Ymmärrettävästi tästä aiheutui Euroopalle suuri ongelma. Tätä ongelmaa ratkomaan L&T investoi Merikarvian muovinkierrätyslaitokseen, jotta aiemmin pääosin ulkomaille toimitetusta jätemuovista voitaisiin tehdä teollisuuden tarpeisiin soveltuvia muovigranulaatteja kotimaan kamaralla.
Ja näin päästäänkin tähän hetkeen.
“Muovi sinänsä ei ole ongelma. Se on hyvä raaka-aine oikein käytettynä. Sen sijaan roskaaminen ja se, ettei muovia viitsitä kierrättää, on ongelma. Muovi, kuten mikä tahansa muukin raaka-aine väärässä paikassa, on aina ongelma.
Mistä tullaankin yleiseen kysymykseen: miksi kierrätysaste laahaa niin matalalla?
27-vuoden kokemuksella voin sanoa, että kyse on vain ja ainoastaan asenteista ja viitseliäisyydestä. Ne, jotka viitsivät nähdä vaivaa lajittelun eteen, saavat aikaan huikeita tuloksia yllättävänkin helposti. Ne, jotka eivät tee tarpeeksi, etsivät usein syitä epäonnistumiseen ulkopuolelta.”
“Kuulen usein väitettävän, että kaupassa on vaikea kierrättää, mutta kysymyksen voi kääntää myös toisin päin. Ajatellaan vaikkapa isoa markettia. Siellä on tuhansia artikkeleja ja myyntituotteita täsmälleen oikeassa paikassa, päivämäärä- ja tarjoushallinta kohdallaan, ja koko kuvio erittäin laadukkaasti hoidettu.
Mitä tapahtuu sille järjestelmällisyydelle, kun materiaalit päätyvät lastauslaiturille? Eikö niitä pystytä sijoittelemaan omiin keräysvälineisiinsä? Loppujen lopuksi kyse on vain hyvin pienestä määrästä materiaa verrattuna sisääntuleviin tuotteisiin.
Toki on myös kaupan ryhmittymiä, jotka ovat edelläkävijöitä kierrättämisen kehittämisessä . Esimerkiksi Kesko on todella aktiivinen syntypaikkalajittelun kehittämisessä. Jopa kinkkurasvojen erilliskeräys on tullut K-ryhmään jäädäkseen.”
“Muovinaattori on muovien puhdistus- ja uusiointilaite, johon voidaan syöttää esimerkiksi kaupassa syntyviä jäteperäisiä syntypaikalla lajiteltuja kalvo- ja kovamuoveja. Muovinaattori murskaa, pesee ja puhdistaa muovin, jonka jälkeen se menee uusiointiprosessiin. Lopputuotteena syntyy muovigranulaatteja teollisuuden raaka-aineeksi.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa huolellinen syntypaikkalajittelu, koska se tulee aina halvemmaksi kuin lajittelu teknisesti laitoksessa. Pienestä viitseliäisyydestä saa siis palkinnon matalampien käsittelykustannusten muodossa.”
“Kyllä varmasti tulee. Ei ainoastaan muovin osalta, vaan muutenkin syntypaikkalajittelun merkitys tulee kasvamaan. Hyvin todennäköistä on, ettei tulevaisuudessa ole lainkaan tarvetta polttaa kaupan pakkausjätteitä, vaan ne on järkevä erilliskerätä kierrätykseen.
Nyt jos mietitään, mitä energiajakeessa on, niin siellä on puuta, erilaisia kuituja, papereita, pakkauspahveja, muovia ja ehkä styroksia. Kaikki nämä voitaisiin myös kierrättää erikseen, jolloin arvokkaat materiaalit saataisiin talteen.
Pitää kuitenkin miettiä, mikä on teknisesti ja taloudellisesti järkevää, koska mikään ei ole mustavalkoista. Onhan energiajae kuitenkin paljon parempi asia kuin täysin sekalainen jäte, joka ennen meni kaatopaikalle ja nyt polttoon.”
“Sekalaisten jätteiden kustannukset tulevat nousemaan koko arvoketjun osalta, samaan aikaan kun kierrätysmateriaalin arvo todennäköisesti kasvaa. Jos pystyy vähentämään sekajätteen määrää, voi siis saada merkittäviä kustannussäästöjä.
Arvoketjua kannattaakin ajatella kokonaisuutena: kauppa on jätteen syntypaikka, jossa jakeet lajitellaan ja toimitetaan teollisuudelle. Teollinen toimija hyödyntää jätteet raaka-aineena. Toisin sanoen jätemuovista prosessoidaan raaka-ainetta, jota muoviteollisuus hyödyntää uuden tuotteen valmistuksessa.
Ympyrä sulkeutuu, kun tuote myydään jälleen kaupassa. Näin syntyy aito kiertotalous, joka säästää luontoa ja kustannuksia.”
“Kyllä voi, ja moni onkin jo pyytänyt meitä avuksi. Me pystymme suunnittelemaan tiloja ja tekemään laskelmia, joiden pohjalta asiakkaalle laaditaan taloudellisesti järkevin jätehuollon suunnitelma.
Kierrätys tehostuu päivä päivältä, ja monet edelläkävijät ovat jo nyt valmiita investoimaan kiertotalouteen ja muuttamaan keräysmalleja. Erityisesti kaupan alalla, jossa materiaalivirrat ovat suuria, ja lajittelu suhteellisen helposti järjestettävissä.
Taloudellisin ratkaisu vaatii kuitenkin suunnitelman. Ennen kuin investoit uusiin keräilyvälineisiin, kannattaa ottaa yhteyttä jäteoperaattoriin ja pohtia asiantuntijan kanssa, millainen kokonaismalli ja logistiikka olisi pitkän päälle se kaikista järkevin vaihtoehto. Ettei lähde yhden tuotteen kautta rakentamaan laajempaa kokonaisuutta.
Tärkeintä on ottaa rohkeasti yhteyttä. Apu kyllä löytyy ja ratkaisuja on vaikka mitä, jos halua vain löytyy.
Vähitellen alkaakin olla korkea aika ymmärtää, että se vanhanajan välttämätön paha jätehuolto on muuttunut mahdollisuudeksi kierrätysraaka-aineiden käsittelyn osalta. Ehkä se on sitten sitä kiertotaloutta parhaimmillaan.”