Pakkausjätettä, kuten muovia, pahvia, metallia ja lasia syntyy lähes jokaisessa yrityksessä. Luonnonvarojen hupeneminen ja kiristyvä lainsäädäntö ohjaavat siihen, että pakkausjätteistä on saatava kiertoon entistä suurempi osuus.
Kiertotaloutta ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö kiristyy jatkuvasti. Uuden pakkausjäteasetuksen mukaan merkittävä osa pakkauksista tulee jatkossa olla uudelleenkäytettäviä tai valmistettu kierrätysmateriaaleista. Pakkausjätteen määrää taas pitäisi vähentää viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kymmenen prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja viisitoista prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Kaikkien pakkausjätteiden kierrätystavoite Suomessa vuoteen 2025 mennessä on 65 prosenttia. Vuonna 2021 niistä kiertoon ohjautui 73 prosenttia, mutta katse tulisi kokonaisluvun sijaan kääntää yksittäisiin jakeisiin.
Kierrätysastetta pitävät korkealla lasi ja metalli, mutta kierrätyspotentiaalia on vielä paljon: muovipakkauksista kaksi kolmasosaa ja iso osa kartongista ja puupakkauksista päätyy edelleen energiajätteeksi eli polttoon. Kirkkaat yritysmuovipakkaukset kiertävät tällä hetkellä hyvin, mutta sekalaisten yritysmuovien kierrätyksessä on vielä pullonkauloja. Markkinoiden muutoksella muovijätteen kierrätystä voitaisiin nostaa jopa kymmenillä tuhansilla tonneilla.
Pakkausjätteiden kierrätys on arvoketjun eri toimijoiden yhteispeliä
Kierrätysraaka-aineiden kysyntä lisääntyy, kun markkinat saadaan tukemaan muutosta. Lähtökohtaisesti kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden tulisi olla aina neitseellisistä raaka-aineista valmistettua houkuttelevampi vaihtoehto.
Pakkausjätteiden kierrätettävyys ratkaistaan jo suunnittelupöydällä. Kierrätettävistä raaka-aineista valmistetut pakkaukset saavat uuden elämän uusina tuotteina, kunhan ne lajitellaan oikein syntypaikalla ja toimitetaan käsiteltäväksi. Yhteistyötä tarvitaan saman arvoketjun eri toimijoiden välillä: kierrätysraaka-aineelle on oltava vastaanottaja ja toimivat markkinat, jotta sen kierrättäminen on kannattavaa.
Millaisia toimintamalleja yrityksillä on pakkausjätteiden kiertotalouden vauhdittamiseen? Miten eri toimijoiden välinen yhteistyö saadaan toimimaan? Entä miltä näyttää pakkausjätteiden tulevaisuus? Pakkausjätteitä käsittelevässä webinaarissamme kuulet neljä mielenkiintoista puheenvuoroa aiheesta:
Lassila & Tikanojan tavoitteena on tehdä kiertotaloudesta totta
L&T:n tavoitteena on saada asiakkaidensa jätteistä kiertoon 70 %. Tällä hetkellä mennään vajaassa 60 prosentissa. Millaisia ovat pakkausjätteiden kierrätyksestä saatavat ilmasto- ja luontohyödyt ja mitä niiden kierrättämisessä pitää huomioida? Siitä webinaarissa kertoo L&T:n johtava ympäristövastuun asiantuntija Antti Pitkämäki.
Kesko pilotoi rohkeasti kiertotalousratkaisuja
Kaupan ala on yksi suurimmista pakkausjätteen tuottajista. K-Ryhmän tavoitteena on, että sen kaikissa omien brändien tuotteissa olisi kierrätettävät tai uudelleen käytettävät pakkaukset vuoteen 2025 mennessä. Miten tässä onnistutaan ja miten kiertotaloutta edistetään K-Ryhmässä? Siitä webinaarissa on puhumassa Keskon vastuullisuuden kehityspäällikkö Hannele Dahl-Nevalainen.
Kiilto panostaa pakkausten uusiokäyttöön ja kierrätettävyyteen
Miltä pakkausjätteiden kiertotalous näyttää tuotevalmistajan näkökulmasta? Kiillon tavoitteena on, että 70 % heidän pakkauksistaan on uudelleenkäytettäviä tai valmistettu kierrätys- tai uusiutuvista materiaaleista vuoteen 2025 mennessä. Millaisia toimia tämä vaatii? Siitä webinaarissa kertoo Kiillon Head of Product Safety & Sustainability Lilli Puntti.
Suomen Pakkaustuottajat pakkausjätteiden kierrätyksen mahdollistajana
Tuottajavastuuyhteisön tehtävänä on edistää kiertotaloutta opastamalla kierrätyskelpoisten pakkausten suunnittelussa sekä kannustamalla yrityksiä ja kuluttajia lajitteluun. Miltä pakkausjätteiden tulevaisuus näyttää tuottajayhteisön näkökulmasta? Siitä webinaarissa puhuu Suomen Pakkaustuottajien operatiivinen päällikkö Sanna Peltola.
