Kierrätysaste on yleisesti käytetty indikaattori, jolla mitataan yrityksen kierrätyksen ja lajittelun suoriutumista. Se kertoo, kuinka suuri osa yrityksen jätteistä lajitellaan ja hyödynnetään raaka-aineena ja kuinka suuri osa menee poltettavaksi. Myös L&T käyttää asiakkaidensa kierrätyksen onnistumisen mittaamisessa kierrätysastetta. Tavoitteenamme on, että L&T:n asiakkaiden kierrätysasteen keskiarvo olisi 70 % vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä mennään noin noin 58 prosentissa.
Kierrätysaste on oiva mittari kuvaamaan nimenomaan lajittelun onnistumista, mutta kaikkea yrityksen kiertotaloustyöstä se ei kerro. Otetaan pieni ajatusleikki:
Kahden eri toimialoilta olevan kuvitteellisen yrityksen kierrätysasteet ovat 82 % (Yritys A) ja 73 % (Yritys B).
Kuvassa 1 Yritys A vaikuttaisi suoriutuvan lajittelusta Yritys B:tä paremmin. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että Yritys A:n toiminnassa syntyy paljon biojätettä. Yrityksen A toiminta on sellaista, että biologisia sivuvirtoja syntyy paljon luonnostaan, ja ne on helppo ohjata kierrätykseen ilman, että asiaan tarvitsee kiinnittää erityistä huomiota.
Jos kuvaajasta poistetaan biojätteen osuus (kuva 2), tilanne näyttääkin erilaiselta: Yritys A:n kierrätysaste putoaa 55 %:iin, kun taas Yritys B:n kierrätysaste on 69 %. Nyt Yritys B suoriutuukin Yritys A:ta paremmin kierrätyksessä.
Molemmille yrityksille konkreettisia kehitystoimia voisivat olla tarkempi analyysi siitä, mistä sekajäte itse asiassa muodostuu sekä sen jälkeen sekajätteen määrän vähentäminen esimerkiksi parantamalla syntypaikkalajittelua.
Yrityksen A kannattaa myös miettiä, miten biojätteen määrää saataisiin painettua alas. Mistä hukkaa erityisesti syntyy ja voisiko sitä vähentää tarkasti kohdistetuilla toimenpiteillä? Entä voisiko biojätteestä erottaa tiettyjä jakeita ja hyödyntää niitä suljetun kierron ratkaisuissa? L&T on kehittänyt suljettujen kiertojen ratkaisuja esimerkiksi kahvipaahtimon kahvijätteille.
On hyvä huomata, että kun jätteiden määrää vähennetään, se voi vaikuttaa myös kierrätysasteeseen negatiivisesti. Jos esimerkiksi Yritys A:n biojätteen määrä laskee, sekajätteen prosentuaalinen määrä yrityksen kokonaisjätteistä kasvaa. Tämä pienentää myös kierrätysastetta, vaikka tilanne on ympäristön näkökulmasta todellisuudessa parantunut.
Yrityksen sekajätteen määrää kannattaakin kierrätysasteen lisäksi tarkastella esimerkiksi suhteuttamalla se henkilöstön määrään. Näin tarkasteltuna yritys A tuottaa sekajätettä 850 kg/hlö eli huomattavasti enemmän henkilöä kohden vuodessa, kuin Yritys B, joka tuottaa vain 600 kg sekajätettä vuodessa per henkilö.
Kierrätysaste on hyvä suuntaa antava mittari, mutta sen rinnalla jätemäärien tarkempi analysointi on edellytys onnistuneeseen kiertotaloustyöhön.
