Ahlsell-konsernin vastuullisuustavoitteissa yhtenä osa-alueena on negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Suomessa Ahlsell tehostaa jätehuollon kokonaisuutta yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa. Aktiivisen toiminnan ja L&T:n Ympäristönetistä saadun jätedatan avulla Ahlsellin kierrätysaste on noussut jo 60 prosenttiin. Tietoja käytetään myös CSRD-direktiivin mukaisessa ESRS-raportoinnissa.
Ahlsell on tekninen tukkukauppa, jonka tuotteet ja palvelut on suunnattu rakentamisen, huollon, korjaamisen ja asentamisen ammattilaisille ja yrityksille. Ahlsellillä on Suomessa yli 30 yksikköä kautta maan Rovaniemeltä Ahvenanmaalle. Yritys työllistää Suomessa noin 600 työntekijää. Muita toimintamaita ovat Ruotsi, Norja, Tanska sekä Viro, Latvia ja Liettua.
Kun Leena Takaveräjä tuli Ahlsellille töihin reilut pari vuotta sitten Sustainability Manageriksi, hän alkoi kartoittaa laajasti vastuullisuuden kehityskohteita. Yksi ensimmäisistä hankkeista oli jätehuollon tehostaminen. Koska yksikköjen kierrätysasteessa ja käytännöissä oli isoja eroja, oli aika yhtenäistää ohjeistuksia ja tarkentaa jätehuollon tavoitteita. Tässä työssä tarvitaan muun muassa yhtenevää jätemäärien seurantaa ja raportointia.
– Kilpailutimme jätehuollon kokonaisuuden, joka on paljon muutakin kuin vain jäteastioiden tyhjennystä. L&T oli minulle tuttu yritys edellisestä työpaikasta ja huomasimme jo kilpailutusvaiheessa, että puhumme yhteistä kieltä. L&T:n digitaalisten palvelujen kattavuudella oli iso merkitys, ja ne painoivat paljon yhteistyökumppanin valinnassa, Takaveräjä kertoo.
Ahlsellin Leena Takaveräjä ja L&T:n Joni Valkeapää kertovat jätehuollon yhteistyön toimivan hyvin. Avoin keskustelu auttaa etsimään uusia ratkaisuja.
Jätedata auttaa jätemäärän vähentämisessä ja kierrätyksen tehostamisessa
Nyt alueet voivat seurata omien yksiköiden lajittelun ja kierrätyksen toteutumista L&T:n Ympäristönetin kautta. Vastaavasti yksiköt käyttävät Oma L&T:tä myymäläkohtaisessa jätehuollon asioinnissa.
– Näin alkuvaiheessa vielä opettelemme hyödyntämään kaikkea Ympäristönetistä saatavaa tietoa. Voimme esimerkiksi alueellisesti seurata kierrätystavoitteiden toteutumista ja tätä tehdään jatkossa vielä enemmän, kun saamme vertailukuja vuositasolla. Digipalvelujen käyttö on osoittautunut helpoksi, Ahlsellin alueellinen yksikön päällikkö Kimmo Rantanen toteaa.
Alueellisia ja yksikkökohtaisia tilastoja käydään Ahlsellilla läpi säännöllisesti yhdessä. Ympäristönetin datasta näkee vertailut ja mahdolliset poikkeamat valtakunnallisesti ja alueellisesti. Havaintojen pohjalta Takaveräjän on kestävästä kehityksestä vastaavana henkilönä helppo ohjeistaa yksikkökohtaisestikin lajittelun tehostamisessa.
– Kierrätysasteen nostamisen lisäksi tavoitteenamme on vähentää jätteen määrää. Kyse on myös taloudellisesta edusta, koska lajittelua tehostamalla voimme säästää kustannuksissa, Takaveräjä tiivistää.
Kimmo Rantanen, Roope Koitola, Leena Takaveräjä, Joni Valkeapää ja Heljä Eva haluavat yhdessä kehittää jätehuoltoa toimivaksi ja myös kustannustehokkaaksi.
Ympäristönetin raportointi tukee tiedolla johtamista
Takaveräjä ja L&T:n myyntipäällikkö Joni Valkeapää kertovat vuoden 2024 alussa aloitetun yhteistyön sisältävän kaikkien toimipisteiden jätehuollon keräysastioineen ja kuljetuksineen sekä L&T:n digitaaliset palvelut, kuten Ympäristönetin ja Oma L&T:n, joiden kautta seurataan toteutunutta kierrätystä ja palveluiden laskutusta. Oma L&T:stä yksiköt voivat myös tilata vaikkapa lisätyhjennyksiä ja antaa palautetta.
– Lisäksi tapaamme säännöllisesti Jonin kanssa ja voimme tarvittaessa sopia tapaamisia myös muiden L&T:n ammattilaisten kanssa, Takaveräjä sanoo.
Valkeapää toteaa, että Ahsellin kanssa yhteistyö on sujunut aktiivisesti, koska yrityksessä on aito halu kehittää jätehuollon kokonaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Raportoinnista saatua tietoa on voitu hyödyntää tiedolla johtamisessa, mikä on tukenut yritystasolla ja yksikkökohtaisesti seurantaa sekä kannustanut miettimään uusia tehokkaampia tapoja toimia.
– Ahlsellillä on hienosti osattu ottaa käyttöön digitaaliset palvelumme ja he osaavat myös käyttää niistä saatavaa tietoa yksikköjen jätehuollon kehittämisessä ja CSRD-direktiivin toteuttamisessa, Valkeapää sanoo.
L&T:n jätehuollon digipalveluiden tuoteomistaja Roope Koitola kuuntelee tarkalla korvalla Leena Takaveräjän antamia Ympäristönetin kehitysehdotuksia.
Jätedata osaksi Ahlsellin kestävyysraportointia
Valkeapää ja L&T:n jätehuollon digipalveluiden tuoteomistaja Roope Koitola ovat tyytyväisiä siihen, että digitaalisista palveluista on ollut asiakkaalle käytännön hyötyä. Ahlsellillä voidaan eri yksikköjen lukuja vertailla samalla näkymällä. Ympäristönetistä saa myös jaekohtaista jätedataa eli esimerkiksi vain pahvin kustannukset erikseen.
– Kehitämme koko ajan Ympäristönetin käytettävyyttä ja monipuolisuutta ja keräämme systemaattisesti asiakkaiden kehitysehdotuksia. Ahlsellillä on toivottu esimerkiksi tarkempaa yksikkökohtaista näkyvyyttä jo ennen laskutusta, ja tähän on jo tulossa uusi toiminto, Koitola kertoo.
Takaveräjä antaa Ympäristönetin raportoinnille lisäkiitokset siitä, että se tuo läpinäkyvyyttä johtamisen lisäksi myös raportointiin. Data voidaan nostaa vastuullisuusraportointiin sellaisenaan. Tätä etua ei ole vielä Ahlsellin muissa toimintamaissa.
– Voimme hyödyntää monipuolisesti Ympäristönetin jätedataa kestävyysraportoinnissa ja kirjata CSRD-direktiivin vaatimia ESRS-standardeja raporttiin jo tänä vuonna. Toimimme ennakkoon, sillä CSRD:n toteuttaminen tulee meille pakolliseksi vasta vuonna 2025. Esimerkiksi hiilijalanjäljenlaskennan saa helposti Ympäristönetistä, Takaveräjä kertoo.
Kimmo Rantanen ja Heljä Eva kertovat, että Ahlsellin valikoimassa olevat tuotteet täyttävät konsernin kestävän kehityksen vaatimukset. Tuotteilla tuetaan myös asiakkaiden työturvallisuutta.
Oma L&T osana arjen jätehuoltoa
Ahlsellin Vantaan yksikkö kuuluu Kimmo Rantasen alueeseen. Yksikön päällikkö Heljä Eva on käyttänyt Oma L&T:tä arjen jätehuollon asioissa. Alkuvaiheessa esimerkiksi astiakokoja piti vaihtaa juuri heidän yksikköön sopiviksi.
– Olemme nyt saaneet yhdessä sopeutettua esimerkiksi asiatyhjennykset optimoituihin rytmeihin, Eva kertoo ja toteaa digityökalujen olevan helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä.
Vantaalla ja muissakin yksiköissä jätteestä valtaosa on pakkausjätettä, kuten pahvia, kalvomuovia ja pantoja. Vaarallista jätettä ei juurikaan synny. Pienillä teoilla on isoja vaikutuksia, kuten esimerkiksi sillä, ettei asiakkaille automaattisesti tulosteta lähetettä, vaan sen voi saada sähköisesti. Tämä on vähentänyt tulostamisen tarvetta paljon.
– Palvelemme asiakkaita myös niin, että he voivat purkaa pakkaukset täällä ja jättää pakkausmateriaalit meille lajitteluun, Eva kertoo.
Ahlsellillä on ensimmäisen kumppanuusvuoden aikana saatu paljon aikaan. Kierrätysaste on noussut lähtötason 40 prosentista jo vajaassa vuodessa noin 60 prosenttiin. Konsernin ja Suomen yksikön tavoitteena on saavuttaa 80 prosentin kierrätysastetavoite vuonna 2030. Ahlsellillä EU:n pakkausregulaation asetuksen tavoitteet ovat myös hyvin jo hallussa.
– Jätehuollon vastuullisuustyö on lähtenyt yksiköissä hyvin alkuun. Kierrätysasteen nousu kertoo, että tulemme saavuttamaan tavoitteemme jo etuajassa, Takaveräjä iloitsee.
L&T:n digitaalisten palvelujen kattavuudella oli iso merkitys, ja ne painoivat paljon yhteistyökumppanin valinnassa.
