Oppimisympäristöoppi kasvattaa lapsista kiertotalouden mestareita. Espoolaiskoulussa vietettiin käytännönläheinen teemapäivä siisteyden, energiatehokkuuden, ruokahävikin vähentämisen ja lajittelun merkeissä.
Koulun kirjastossa käy innostunut kihinä, kun Iivisniemen nelosluokkalaiset asettuvat tuoleille, sohville ja mukaville lattiatyynyille. Alkamassa on L&T:n Oppimisympäristöopin teemapäivä, ja moni tuntee jo L&T:n jäteautojen kyljestä.
”Kukahan olisi paras auttamaan, että saadaan ympäristö puhtaaksi ja maailma pelastettua – Ekomies, Tarzan tai Teräsmies?” arvuuttelee L&T:n projektipäällikkö Marko Lumijärvi .
”Teräsmies voisi polttaa lasersilmillä kaikki muovit”, kuuluu oivallus yleisön joukosta.
Mutta lapset tietävät myös realistisemman ratkaisun ja huutavat sen yhteen ääneen: ”Me!”
Teemapäivä – ja Oppimisympäristöoppi laajemminkin – opastaa lapsia kiertotalouden perusasioiden äärelle: ratkaisut parempaan huomiseen löytyvät yhteisillä ponnistuksilla. Opettajien ja henkilökunnan tuella lapset pystyvät vaikuttamaan omaan oppimisympäristöönsä ja vievät paremman huomisen viestiä myös koteihinsa.
”Me haluamme kasvattaa lapsia kiertotalouden natiiveiksi ja kierrätyksen mestareiksi. Kerromme, että jokaisella pienellä teolla merkitystä”, kertoo tavoitteista L&T:n kiinteistöpalvelujen markkinointipäällikkö Piia Veikkolainen .
”Nykylapset ovat hyvin valveutuneita ja asiat kiinnostavat heitä vilpittömästi. Siksi meillä on toivoa tulevaisuuden suhteen.”
Lapset ovat valveutuneita myös muissa asioissa. Kun Lumijärvi kyselee, ketä poikia kiinnostaa pihalla oleva iso jäteauto, tytöt älähtävät heti. ”Kyllä meitäkin kiinnostaa!”
Siisteys paranee harjoittelemalla ja fiksu pihistelee energiaa
Teemapäivän aikana oppilaat kiertävät erilaisilla tehtävärasteilla. Siivousrastilla tutustutaan siivoojan työhön ja robotti-imuriin. Teoria ei riitä, vaan käytäntöä kokeillaan moppausradalla, jossa pitää saada luokkaan sirotellut roskat siistiin kasaan. Vauhti ei korjaa virheitä, ja hosuminen on turhaa: homma hoituu parhaiten rauhallisilla otteilla ja oikeilla työtavoilla.
”Meidän arjessamme siivousasiat ovat hyvin hallussa. Lapset ovat vastuullisia ja siivoavat jälkensä – vaikka muistuttelua tietysti välillä tarvitaankin”, hymyilee opettaja Sari Haikonen .
Oppilaat käyvät myös energiansäästöpisteellä, jossa pohditaan fiksua energiankäyttöä. Siellä huomataan käytännön kautta, miten hehkulamppu nimensä mukaisesti hehkuttelee valtaosan käyttämästään energiasta turhaksi lämmöksi.
Ruokahävikki vähenee ennakoinnilla
Yhdellä rastilla taas pohditaan mistä ruokahävikki syntyy, tutkitaan sovelluksen avulla koulun hävikin määriä ja ideoidaan, miten hävikkiä saadaan pienemmäksi.
”Otetaan sopivasti ruokaa. Sellaista ruokaa ei ainakaan pidä ottaa liikaa, josta ei ole varma, tykkääkö”, sanoo Lila Kukkonen .
”Kaikkea pitää kuitenkin maistaa”, muistuttaa Vilma Päivärinta .
Moni sanoo, ettei ole tajunnutkaan, miten paljon ruokaa voi mennä hukkaan. ”Ihan tyhmää on ottaa liikaa. Jos tulee kiire takaisin tunnille, ei ehdi syödä ja joutuu heittämään ruokaa pois”, joku pohtii.
Kierrätys opitaan kotona ja koulussa
Lajittelupisteellä opitaan, että lumilapiokin voidaan tehdä kierrätysmuovista – sen aiempi elämä on ollut esimerkiksi raejuustopurkki. ”Tai ketsuppipullo”, joku tietää.
Kun vähän pohdiskellaan, monen kotoa löytyy yllättävän monta lajitteluastiaa: biojäte, muovi, paperiroskis, kartonki, lasi, paristot, sekajäte jne. Asiat ovat kodeissa aika hyvin.
”Tärkeintä on, että asenne on kohdallaan, ja monet tekevät kotona upeita asioita kierrätyksessä. Lajittelutehtävässä tuli pieniä stipluja, mutta kun niitä yhdessä korjattiin, kaikille jäi oikeat tavat mieleen”, Lumijärvi sanoo.
Pihalla olevan jäteauton kopissa saa käydä katselemassa maailmaa kuljettajan silmin. Juha Ojajärvi saa vastailla lukemattomiin kysymyksiin: Miten painava tää on? Paljonko tuonne mahtuu roskia? Onko kiva ajaa näin isolla autolla?
Ympäristö opetuksen ytimessä
Paremmassa oppimisympäristössä kaikkien työolot paranevat ja oppilaat oppivat paremmin. Oppimisympäristöoppia on nyt pilotoitu kahdella koululla, ja verkkosivuilta löytyy ilmaista materiaalia ja vinkkejä vapaasti kaikkien käyttöön. Järjestimme myös kilpailun, johon kannustimme kaikkia Suomen alakouluja lähettämään hakemuksen, miten niiden omia oppimisympäristöjä voitaisiin parantaa.
”Me haluamme herättää yhteiskunnan tajuamaan, että oppimisympäristöt ovat tärkeitä. Kunnilla on iso vastuu, että koulut ovat kunnossa”, muistuttaa Marko Lumijärvi.
Iivisniemi on mielissään pääsystä pilottihankkeeksi .
”En ensin meinannut uskoa sitä edes todeksi”, nauraa rehtori Leila Tuominen .
”Ympäristöteemat ovat meillä jatkuvasti esillä, ja juuri tässä jaksossa käsittelemme vastuullista kuluttamista. Tämä teemapäivä sopii siihen hyvin.”
Tuominen on ylpeä koulunsa oppilaiden osaamisesta.
”Mitä enemmän olen tekemisissä lasten kanssa, sitä varmempi olen, että he ratkovat nämä ympäristöön liittyvät viheliäiset ongelmat.”
Päivän lopuksi kaikki lapset saavat komeat Kierrätysnatiivi-diplomit ja kierrätysmuovista valmistetut heijastimet reppuihin ripustettavaksi. Loppukeskustelussa käy ilmi, että lajittelurastilla eri jakeiden lajittelu oikeisiin astioihin onnistui yhdeltä ryhmältä 49 sekunnissa. Mutta kun ryhmä teki saman toisen kerran, aikaa meni enää 23 sekuntia! Harjoittelu tekee siis mestarin – myös lajittelussa.
