L&T haluaa nostaa rakennustyömaiden kierrätysasteen 70 prosenttiin. Tavoite on kova, mutta myös välttämätön, koska rakennusjätettä päätyy edelleen liikaa polttoon kierrättämisen sijasta. Hartelan työmaa on oiva esimerkki, miten määrätietoinen työ tuottaa huikeita tuloksia.
Kerrostalotyömaalla Kirkkoväärtinkujalla Raisiossa on lähes kaikille jätejakeille omat, selkeät astiansa, jotka helpottavat työmaan arkea. Pihalla on vaihtolavojen rinnalla pienempiä keräysvälineitä, kuten erikokoisia pikkukontteja, etukuormauskontteja sekä säkkejä.
”Astiakoot on valittu jätemäärien perusteella, ja L&T:ltä tullut ideoita oikeanlaisista astioista. Usein työmaan ahtaus on jätehuollolle haaste, mutta kun jokaiselle jakeelle ei tarvita isoa siirtolavaa, se helpottaa tilannetta”, sanoo Hartelan kalusto- ja hankintapäällikkö
Marko Caven.
Jo sisätyövaiheessa olevalta työmaalta syntyy eniten pakkausjätettä, kuten muovia ja pahvia sekä laatta- ja laastijätettä. Aiemmissa vaiheissa merkittävimmät jakeet ovat olleet kuormalavoista jäävä puutavara, villa ja styroksi, betoni, teräs sekä erilaiset aerosolit.
Astioihin sekä opastukseen panostaminen on auttanut työmaan huikeaan saavutukseen: kierrätysaste on jopa 75 prosenttia.
”Se on tosi kova luku”, sanoo Hartela-asiakkuudesta vastaava L&T:n myyntipäällikkö Tommi Tupala .
L&T:n ja Hartelan sopimus jätehuollon kehittämisestä alkoi keväällä 2019. Tavoitteena on nostaa koko konsernin kierrätysaste 70 prosenttiin. Tällä hetkellä mennään noin 53 prosentissa – lähtötilanteen luku oli 15, joten lyhyessä ajassa on tehty hurja parannus.
Työmaalla onnistumisessa tärkeintä on, että astia on lähellä jätteen syntypaikkaa. Vain siten lajittelu on tehokasta.
”Aiemmalla työmaalla oli yksi astia per asunto, ja kaikki tyhjennettiin samalle rakennusjätelavalle. Nyt jokaisessa kerroksessa on eri jakeille omat astiat, ja niistä jäte kerätään alas isompiin astioihin”, kertoo vastaava mestari Olli Salonen .
Oikea lajittelu vaatii viitseliäisyyttä kaikilta: Hartelan omilta työntekijöiltä sekä aliurakoitsijoilta. Sitoutuminen kierrätykseen vaaditaan aliurakoitsijoilta jo tarjouspyyntövaiheessa.
”Aina kun työmaalle tulee uusia aliurakoitsijoita, joutuu tietysti vähän jumppaamaan, mutta asiat on pyritty käymään läpi kädestä pitäen, asentajakohtaisesti”, Salonen kertoo.
”Haastavinta kierrätys on työmaan alkuvaiheissa. Pihalla voi olla työlästä kuljettaa astioita ja kerroksissa eri jakeiden erottelu on vaativampaa. Runkovaiheen eri jakeiden lajittelua pyritään kehittämään koko ajan.”
Onnistuneen lajittelun lähtökohta on työmaasuunnitelma, joka tehdään ennen työmaan käynnistystä. Silloin käydään läpi kerättävät jakeet ja mietitään keräysvälineet kuhunkin vaiheeseen.
”Aloituspalavereissa tehdään myös jätesuunnitelmat. Saamme Ympäristönetin tunnukset sekä asentajaryhmäkohtaisia ohjeita jaettavaksi. Pienillä työmailla on enemmän aikaa neuvoa kädestä pitäen, mutta isoilla työmailla jaetaan ohjeita esitemuodossa”, sanoo Caven.
Ympäristönetti on L&T verkkopohjainen työkalu, jossa työnjohto voi seurata jätemäärien kehitystä ja kustannuksia. Työmaan logistiikkaa helpottaa myös Raksanappi. Se on mobiilissa toimiva asiointipalvelu, jonka kautta onnistuvat niin jäteastioiden tai Bajamajojen tilaukset kuin sähköiset siirtoasiakirjat.
Parin kuukauden välein pidetään seurantapalaverit, joissa seurataan kehitystä ja pureudutaan ongelmatilanteisiin.
”Niitäkin väistämättä tulee, mutta ne ovat lähinnä väärinymmärryksiä tai kuljetushaasteita. Mutta kun on luottamusta ja dialogia, ongelmia on helppoa ratkoa yhdessä”, Caven sanoo.
Hartelassa on kohdallaan kierrätyksen ykköstyökalu eli asenne.
”On olennaista, että kaikki ymmärtävät kierrätyksen tärkeyden ja sen, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään. Esimerkiksi pitää tajuta, mikä ero on hyötykäyttöasteella ja kierrätysasteella. Kierrätysaste on se, joka ratkaisee”, sanoo Tommi Tupala.
Ensiarvoisen tärkeää on myös ollut johdon sitoutuminen asiaan.
”Kun johto on sitoutunut, työmailta ja yksittäisiltä työntekijöiltä voi vaatia samaa vastuuta. Mitä enemmän on keskustelua, sitä enemmän on ymmärrystä. Siksi olemme saavuttamassa kierrätystavoitteitamme”, sanoo Marko Caven parin vuoden kehityspolusta.
Sitoutumista auttaa myös se, että kierrätysasteen kehittyminen on Hartelalla yhä vahvemmin myös palkitsemisen peruste.
Euro on hyvä konsultti ja motivaattori kaikilla tasoilla, muistuttaa Caven.
”Paremmalla kierrätysasteella ja ympäristön huomioivilla ratkaisuilla säästetään valtavasti euroja. Jos emme tekisi tätä kunnolla, jätehuolto maksaisi huomattavasti enemmän.”
”Ja rakennusjätteen hintoihin kohdistuu kovia korotuspaineita”, L&T:n Tupala muistuttaa.
Vaikka eri työmaat ovat eri vaiheissa, Hartelalla on hyvä vauhti koko konsernin kierrätysasteen nostossa.
”Yleinen paine nostaa rimaa ja meillä on näyttöä onnistumisista. Aktiivisessa ratkaisujen hakemisessa vastaavilla mestareilla on iso rooli”, sanoo Marko Caven.
Hartelassa ympäristö- ja vastuullisuusasiat koetaan strategisesti lähes yhtä tärkeiksi kuin vaikkapa kannattavuus tai työturvallisuus.
”Tulevaisuus on tärkeää, ja meidän pitää miettiä, miten me hoidamme maapalloa. Meillä kaikilla pitää olla huoli luonnosta. Kierrättäminen on yhä normaalimpaa, eikä meillä ole edes muuta mahdollisuutta.”