Hartela ja L&T ovat yhteistyössä ottaneet niskalenkin rakennustyömaalla syntyvästä jätteestä. Muutamassa vuodessa konsernissa on päästy jo lähelle tavoitteena olevaa 70 prosentin kierrätysastetta. – Jätehuollon vastuullinen toteuttaminen vaatii ensin vankkoja tekoja, jonka jälkeen voimme miettiä mahdollisia loppupäästöjen kompensaatiota, tiivistää Hartela Länsi-Suomi Oy:n hankintapäällikkö Kalle Saarela työmaiden jätehuollon onnistumisen perusperiaatteen.
Rakennustyömaalla Hartelan vastuullinen ympäristöajattelu pohjautuu materiaalitehokkuuteen, jonka keskeisiä osia ovat ensisijaisesti jätemäärän suunnitelmallinen vähentäminen ja seuraavana syntypaikkakohtainen jätteen lajittelu sekä kierrätys. Jätehuolto on yksi Hartelan hiilitiekartan merkittävä materiaalitehokkuuden teema matkalla kohti vähähiilistä rakentamista.
– Tähän päästään hyvän suunnittelun, ennakoinnin ja työmaatoteutuksen avulla. Hiilitiekartassamme on otettu huomioon pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi vuositason tavoitteet. Valtioneuvoston asettama 70 prosentin kierrätysaste otettiin heti pohjaksi, kun aloimme Lassila & Tikanojan kanssa systemaattisesti toimia kierrätysasteen parantamiseksi. Olemme valtakunnallinen toimija, joten L&T on meille hyvä sopimuskumppani muutoksen tekemiseen, Saarela sanoo. Hänen tiiminsä vastuulla on ollut valtakunnallinen työmaiden jätehuollon sopimus vuodesta 2019 alkaen.
L&T:n rakentamisen jätehuollon asiakkuuspäällikkö Riku Riionheimo on yhtä tyytyväinen Saarelan kanssa siihen, että niin konsernitasolla kuin Länsi-Suomessakin on hyviin tuloksiin jo päästy. Vuonna 2023 kierrätysaste oli konsernissa 62 prosenttia ja Länsi-Suomen työmailla saavutettiin jo 71 prosentin taso. Kierrätysaste on noussut voimakkaasti, koska konsernissa kierrätysaste vuonna 2021 oli 36 prosenttia. Hartelan koko Suomen sekalaisen rakennusjätteen määrä vuonna 2023 jäi 19 prosenttiin. Vuonna 2023 L&T:n kautta palautetun jätteen lajitteluaste oli Hartelassa 82 prosenttia.
Hartelassa seurataan kierrätysasteen kehitystä ja työmailla syntyviä jätemääriä oman Power BI -raportointijärjestelmän avulla, johon jätedata saadaan noudettua suoraan L&T:n ympäristönetistä API-rajapinnan kautta. Selkeä ja yhdenmukainen raportointi edesauttaa sisäistä tiedonkulkua ja aluetasolla tehtävää vertailua. Hartelan Power BI -järjestelmän toiminta on esimerkki siitä, miten L&T:n Ympäristönetti-digipalvelun jätedata on integroitavissa asiakkaiden omiin raportointijärjestelmiin.
Hartelan Kalle Saarela ja Jesse Ynnilä kertovat, että toimiva syntypaikkalajittelu on vaatinut asennemuutosta ja kaikkien sitoutumista rakennusjätteen kierrätysasteen nostamiseen.
– Huomasimme jo kehitystyön alkuvaiheessa, että tarvitsemme jätehuollon yhdenmukaistamiseen valtakunnallisen kumppanin. Suurimpina haasteinamme olivat erilaiset käytännöt ja erityispiirteet, kuten työmaiden ahtaus, mutta yhtä lailla oma asenteemme. Meillä ei ollut omaa osaamista ja kykyä saada selkeää muutosta aikaiseksi ilman kumppanuutta, Saarela toteaa.
Nyt kierrätys- ja lajitteluaste kertovat, että asenteet ovat työmailla ja alihankkijoilla kohdillaan. Syntypaikkalajittelu on otettu hyvin hallintaan.
– Hartelassa on toimittu pitkäjänteisesti. On palkitsevaa, kun näkee myös oman työnsä tuloksen asiakkaan kierrätysasteen huimassa nousussa. Rakentamisen jätehuollossa ja varsinkin rakennusjätteen kierrätysasteen parantamisessa ei jaeta pikavoittoja. Tällaisissa projekteissa puhumme aidosta kumppanuudesta asiakkaan kanssa, Riionheimo sanoo.
L&T:n rakentamisen jätehuollon asiakkuuspäällikkö Alex Korhonen korostaa rakennustyömaan jätehuollon ja kierrätysasteen nostamisessa molemminpuolista sitoutumista. Hartelan kanssa yhteistyö on sujunut alusta asti hyvin.
– Hartelassa johdon sitoutuminen on ollut kehitystyön etenemisen edellytys. He ovat haastaneet vanhoja toimintamalleja, mikä on hyvä asia. Hartelassa ei keskitytä pelkästään lajitteluasteeseen vaan siihen, mihin lajiteltu jäte menee jatkokäsittelyyn eli saadaanko se oikeasti kierrätettyä uudelleen materiaalina, Korhonen sanoo.
Saarela kertoo, että paikallissopimuksilla he eivät olisi saaneet aikaan yhdenmukaista jätehuollon mallia.
– Toisaalta L&T:n alueellisten yhteyshenkilöiden panoksesta on ollut iso hyöty, kun ajoimme muutoksia läpi. Tiivis ohjausryhmätyöskentely on ollut myös osaltaan keskiössä muutoksen läpiajossa, Saarela kertoo.
Syntypaikkalajittelu lisäksi Jesse Ynnilä, Alex Korhonen, Riku Riionheimo ja Kalle Saarela haluavat ehkäistä rakentamisen jätteen syntymistä.
Hartelalla on useita rakennushakkeita meneillään niin Länsi-Suomessa kuin muuallakin. Esimerkiksi Turussa on käynnissä Musiikkitalo Fuugan ja Astra-kampuksen rakentaminen. Astra on Åbo Akademin säätiön hanke, johon on tulossa koulutustiloja ja monimuotoisia kokoontumistiloja. Vastuullisuus on otettu tavoitteeksi rakentamisessa sekä rakennuksen koko elinkaaressa. Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio kertoo, että he tilaajana edellyttävät purku- ja rakennusvaiheessa korkeaa kierrätysastetta. Rakennukselle haetaan RTS-sertifikaattia.
– Tarkoituksena on, että myös rakennusvaiheessa kaikki rakennustyömaan jätteet punnitaan, kierrätetään ja dokumentoidaan. Tällä työmaalla jätehuolto on toiminut odotuksiamme paremmin, ja tämän huomaa jo siitä, että työmaa on hyvin siisti. Tästä annamme kiitokset työmaalla työskenteleville, Soinio kertoo.
Åbo Akademin säätiö on tehnyt L&T:n kanssa yhteistyötä pitkään ja jätehuollon yksityiskohtia on hiottu yhdessä myös säätiön muissa kiinteistöissä.
L&T:n Riku Riionheimo ja Hartelan Jesse Ynnilä tekevät tiivistä yhteistyötä Turussa Astra-kampuksen työmaalla.
Astran työmaa on tyyppiesimerkki työmaasta, joka on ahtaalla tontilla kaupungin keskustassa rakennusten ympäröimänä. Astran Hartelan työnjohtaja Jesse Ynnilä toteaakin, että jäteastiat ovat tavanomaista pienempiä ja vaihtolavoja on vain muutamia. Erilliskeräysastiat pitää myös tyhjentää usein. Työmaalla onkin tullut käytännöksi, että sovittujen tyhjennysten lisäksi lisätyhjennystilauksia on mahdollista saada lyhyellä varoitusajalla.
– Rakennustyömaalla on siirrytty sisätöihin ja jätelajien määrä on kasvanut runkovaiheeseen verrattuna. Erilliskerättäviä rakennusjätteitä on viitisentoista, joista tyypillisimpiä ovat esimerkiksi metalli, kierrätyspuu, betoni- ja kipsilevyjäte. Vaaralliseen jätteeseen menevät esimerkiksi aerosolipakkaukset. Jätelajien tilanne muuttuu koko ajan, Ynnilä selittää.
Työmaan jätehuollon sisälogistiikan avuksi L&T on merkinnyt astiat kuvallisilla tarroilla, ja jätejakeilla on oma keräysastiavärinsä. Näin kaikki jätejakeet saadaan mahdollisimman tarkoin omiin astioihinsa ja kierrätykseen. Ynnilä kertoo, että toimivalla jätehuollolla on iso vaikutus myös työturvallisuuteen.
– Työsuojeluvaltuutettu tarkastaa jätehuollon ja astioiden tilanteen päivittäisellä kierroksellaan, ja tarvittaessa tyhjennystilaukset tehdään nopealla aikataululla, Ynnilä sanoo.
Hartelan Kalle Saarela kertoo, että he huomasivat jo jätehuollon kehitystyön alkuvaiheessa, että jätehuollon yhdenmukaistamiseen tarvitaan valtakunnallinen kumppani.
Saarela, Riionheimo, Korhonen ja Ynnilä sanovat yhteen ääneen, että jätehuollon kehitystyötä jatketaan yhdessä ja innokkaalla mielellä. Yhteistyö toimii.
– Mietintämyssyyn otetaan seuraavaksi se, miten ylipäätään jätteen syntyä voidaan ehkäistä ja miten voidaan lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä esimerkiksi jollain toisella työmaalla, Riionheimo suunnittelee.
– Lisäksi panostamme nykyistäkin enemmän alueelliseen yhteistyöhön, Saarela jatkaa.
Kalle Saarelan kolme vinkkiä rakennustyömaan jätehuollon lajittelun kehittämiseen:
1) Ota kumppani mukaan kehitystyöhön, älä yritä selviytyä yksin.
2) Sitouta työmaat ja niiden urakoitsijat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.
3) Asioiden läpivienti vaatii johdon tuen ja aktiivisen ohjausryhmän. Kehitystyössä eteneminen vaatii selkeää raportointia ja johtamista. Sopimusta pitää hoitaa.