Pikaruokaketju hyödyntää tehokkaasti kaikki jätteensä, ja niiden kierrättämisessä auttaa L&T. Materiaalit muuttavat muotoaan työvaatteiksi tai tarjottimiksi, ja laivatkin seilaavat Hesburgerin paistoöljyillä.
Eletään kesän lämpimiä päiviä, mutta hengitys höyryää 22 miinusasteen pakkasvarastossa. Hes-Pron keskusvaraston muissakin tiloissa kuhisee: lavoja liikkuu, trukkien siniset varoitusvalot vilkkuvat ja laatikkolinjastot rallatta vat katonrajassa.
Kaarinassa sijaitseva Hes-Pro on Hesburgerin hankinta- ja logistiikkayhtiö, jonka kautta kulkevat kaikki ravintoloihin menevät raaka-aineet.
”Päivässä lähtee tavaraa 200–300 lavaa, 4–5 täysperävaunurekkaa. Niissä kulkee kaikkea, mitä ravintoloissa käytetään eli pihvejä, ranskalaisia, vihanneksia sekä pakkaus- ja käyttötavaraa”, luettelee logistiikkapäällikkö Vesa Lehmuskallio.
Rekkojen kyydissä ravintoloista puolestaan tulee jätteitä Kaarinaan päin. Hesburger tekee yhteistyötä L&T:n kanssa niiden lajittelussa. L&T vastaa siitä, että sekä keskusvaraston että ravintoloiden jätejakeet kiertävät ja jatkavat matkaansa uusien materiaalien raaka-aineiksi. Kierrätysasteen kehittymistä ja kustannusten seurantaa johdetaan L&T:n Ympäristönetti-työkalulla .
Hesburgerilla on tehty töitä vastuullisuuden eteen jo kauan. Koko ajan mietitään, miten eri jätejakeet saadaan hyödynnettyä uusien tuotteiden valmistuksessa. Yksi esimerkki ovat ravintoloiden työntekijöiden vaatteet, joita on tehty kierrätysmateriaaleista jo kymmenen vuotta. Yhtenä raaka-aineena käytetään kierrätettyjä muovipulloja.
”Yhteen paitaan on käytetty 20 pulloa, lippikseen 1,25, vyössä on parikymmentä pulloa. Vöiden soljet ovat puolestaan kierrätettävää metallia ja farkut on tehty vettä säästävästä luomupuuvillasta. Paidoissa hyödynnetään myös tekstiiliteollisuuden leikkuujätettä”, viestintäpäällikkö Heini Santos kertoo.
Käytettyjä työvaatteita käytetään puolestaan osana terassipöytien valmistusta – komposiittimateriaali, jossa on mukana myös muovijätettä, kestää Suomenkin säissä vähintään 50 vuotta.
Merkittävä kierrätysinnovaatio ovat tarjottimet, jotka syntyvät loppuun käytetyistä sinisistä kuljetuslaatikoista. Laatikot murskataan ja niistä tehdään muovirakeita, joista valmistetaan tarjottimia – ne tunnistaa ravintoloissa samasta sinisestä väristä. 6 000 laatikosta syntyy noin 19 000 tarjotinta, ja niiden hiilijalanjälki on 85 prosenttia pienempi kuin uudesta muovista – eli öljystä – tehdyllä tarjottimella.
Ranskanperunoiden paistoöljykin saadaan hyötykäyttöön.
”Käytetty öljy pakataan ravintoloissa kanistereihin ja tuodaan tänne, sitä tulee noin tonni päivässä. Se jalostetaan Uudessakaupungissa laivojen biodieseliksi. Pari laivaa seilaa meidän ranskisöljyllämme.”
Takapihan lastauslaitureilla on komea rivi puristimia: sininen muoville, ruskea biojätteelle, oranssi energiajätteelle, vihreä pahville. L&T:n puristinkalusto nieleekin lähes kaiken Hes-Pron jätteen. Keskusvarastolla syntyy eniten pahvijätettä, ja ravintoloista tulee autojen mukana etenkin kirkasta pakkausmuovia.
”Muovia tulee pari sataa kiloa päivässä, vuositasolla 40 000 kiloa. Täältä se lähtee puristimissa jatkojalostukseen”, Vesa Lehmuskallio kertoo.
Puristimien kylkeen on teipattu kierrätysaiheisia viestejä, joten tien päällä, L&T:n auton kyydissä ne tarjoavat Hesburgerille erinomaista näkyvyyttä.
”Meillä sisäinen kiertotalous toimii kivasti ja haluamme kertoa kaikille näistä konkreettisista teoista”, Heini Santos sanoo.
Kaiken onnistumisessa henkilökunnan asenteella on iso merkitys.
”Koulutamme ihmisiä koko ajan, ja meillä on lisätty lajitteluastioita sekä selkeitä opasteita lajitteluun. L&T on ollut hyvä kumppani kehitystyössä, ja Ympäristönetin tunnusluvuista näkyy, että asiat menevät oikeaan suuntaan ja jätteet löytävät oikeisiin astioihin. Kierrätysaste on Hes-Prolla nyt 88 prosenttia, hyötykäyttöaste käytännössä sata”, Lehmuskallio kehaisee.
Hesburgerilla aloitettiin kokeilut myös energia-asioissa 1990-luvulla. Ravintoloiden hukkalämpöä on hyödynnetty siitä saakka, ja tällä hetkellä keskusvaraston katolla kehrää sähköä 860 aurinkopaneelia.
Vastuullisuuteen kuuluu myös ruokahävikin vähentäminen. Isossa osassa on tilaamisen osaaminen.
”Raaka-aineiden tilaaminen perustuu isoon määrään dataa, jonka ansiosta tiedämme menekit tarkasti jopa viikonpäivien mukaan”, Heini Santos sanoo.
Oikeilla tilausmäärillä on väliä: ravintoloissa kuluu vuodessa muun muassa 2,5 miljoonaa kiloa naudanlihaa, yli neljä miljoonaa kiloa ranskanperunoita, 370 tonnia cheddarjuustoa ja melkein 10 miljoonaa litraa limuja
Koko Hesburger-konsernissa kaikki siis tilataan huolella ja hyödynnetään tarkasti – ja jos jotain jää yli, se otetaan talteen ja laitetaan kiertoon.
”Haluamme vähentää koko ajan ympäristövaikutuksiamme, ja matalassa organisaatiossa kokeilut ja päätöksenteko ovat onneksi usein nopeita.”
Ympäristötekoihin ja erilaisiin kokeiluihin saadaan uusia ideoita myös henkilökunnalta. Parhaat palkitaan kotimaisella design-lampulla.
”Meillä idealamppu syttyy vähän väliä”, Heini Santos hymyilee.
Takapihan lastauslaitureilla on komea rivi puristimia: sininen muoville, ruskea biojätteelle, oranssi energiajätteelle, vihreä pahville. L&T:n puristinkalusto nieleekin lähes kaiken Hes-Pron jätteen. Keskusvarastolla syntyy eniten pahvijätettä, ja ravintoloista tulee autojen mukana etenkin kirkasta pakkausmuovia.
”Muovia tulee pari sataa kiloa päivässä, vuositasolla 40 000 kiloa. Täältä se lähtee puristimissa jatkojalostukseen”, Vesa Lehmuskallio kertoo.
Puristimien kylkeen on teipattu kierrätysaiheisia viestejä, joten tien päällä, L&T:n auton kyydissä ne tarjoavat Hesburgerille erinomaista näkyvyyttä.
”Meillä sisäinen kiertotalous toimii kivasti ja haluamme kertoa kaikille näistä konkreettisista teoista”, Heini Santos sanoo.
Kaiken onnistumisessa henkilökunnan asenteella on iso merkitys.
”Koulutamme ihmisiä koko ajan, ja meillä on lisätty lajitteluastioita sekä selkeitä opasteita lajitteluun. L&T on ollut hyvä kumppani kehitystyössä, ja Ympäristönetin tunnusluvuista näkyy, että asiat menevät oikeaan suuntaan ja jätteet löytävät oikeisiin astioihin."
- Heini Santos | Viestintäpäällikkö | Hesburger
"Kierrätysaste on Hes-Prolla nyt 88 prosenttia, hyötykäyttöaste käytännössä sata”, Lehmuskallio kehaisee.