Kauppakeskuksissa syntyy monenlaisia jätejakeita, jotka pitää lajitella asianmukaisesti. Sitä varten tarvitaan hyvin organisoitu jätehuolto sekä tilava jätehuone, jossa on riittävästi astioita eri jätejakeille. Kauppakeskus Kaaressa tehdään jatkuvaa työtä ympäristöasioiden eteen, ja jätehuollon järjestämiseen haettiin apua Lassila & Tikanojan ympäristöpalveluista. Lopputuloksena oli reilu kierrätysasteen nousu ja tyytyväinen asiakas.
Helsingin Kannelmäessä sijaitsevassa Kauppakeskus Kaaressa on yhteensä lähes 80 vuokralaista – erilaisia myymälöitä, ravintoloita ja muita palveluntarjoajia. Kuten kaikissa kauppakeskuksissa, myös Kaaressa syntyvät jätteet tulevat pääasiassa vuokralaisilta.
Kaaren aiempi jätehuolto ei toiminut toivotulla tavalla, ja apuun riensi Lassila & Tikanojan ympäristömanageripalvelu.
- Jätehuollossa oli paljon kehitettävää: kaikkia jätejakeita ei kerätty, eikä jäteastioita ollut riittävästi. Kaaressa oli kuitenkin vahva tahto saada jätehuolto pyörimään asianmukaisesti ja kierrätysaste paremmalle tasolle, kertoo yhteistyön alkutaipaleesta asiakkuuspäällikkö Anna-Karoliina Kauppi Lassila & Tikanojalta.
Kaari sai Lassila & Tikanojalta avukseen ympäristömanageri Jonas Martinin ja käyttöönsä L&T:n digitaaliset jätehuollon kanavat. Digikanavien avulla pystytään seuraamaan ja hallitsemaan jätehuoltoa, ja niistä saa tarvittavan datan ulos raportointia varten.
Yhteistyö aloitettiin Kaaren aiemman kiinteistömanageriyhtiön kanssa, ja nyt yhteyshenkilönä on nykyisen kiinteistömanageriyhtiön CBRE Finland Oy:n kiinteistöpäällikkö Pekka Halimaa. Kiinteistöpäällikön roolissa hän vastaa kauppakeskuksen teknisistä palveluista eli jätehuollosta, siivouksesta ja turvapalveluista.
- Pääsemme ihan hands-on kiinni asiakkaan arkeen. Tämä on iso luottamuksen osoitus meille. On mielekästä tehdä yhteistyötä, kun asiakas on kiinnostunut ympäristövastuullisuudesta ja kierrätyksestä, ja haluaa panostaa siihen, Kauppi sanoo.
Yhteistyö käynnistyi Kauppakeskus Kaaren nykytilanteen kartoituksella: miten jätehuolto toimii nyt, mitä siltä halutaan ja mitä laki edellyttää jätehuollolta.
- Asiakkaan ei tarvitsekaan tietää lakipykäliä ja asetuksia, sillä jätehuollon voi ulkoistaa esimerkiksi meille. Meidän tehtävämme on antaa ehdotuksia, miten jätehuolto kannattaisi hoitaa, huolehtia jätepisteet kuntoon ja antaa tarvittavaa koulutusta, kertoo ympäristömanageri Jonas Martin L&T:ltä.
- Kaaressa jätetiloja ei ollut suunniteltu siihen, että jätteitä kierrätettäisiin näin paljon. Tilan puute aiheuttikin suurimmat ongelmat, sillä liian pienestä jätepisteestä tulee helposti epäsiisti ja kaikki astiat eivät mahdu sinne.
Ensimmäisen kuukauden aikana jätehuolto koheni reilusti, ja Martin kuvaileekin sitä hektiseksi ajanjaksoksi. Jätepisteeseen hoidettiin tarvittava määrä astioita ja niihin kunnolliset merkinnät, astioille huolehdittiin sopiva tyhjennysväli ja vuokralaisia ohjeistettiin jätteiden asianmukaiseen lajitteluun ja kierrätykseen.
Tällä hetkellä Kaaressa kierrätetään jätelain mukaan pakkausjätteet eli kartonki ja muovi, kirkas kalvomuovi, energiajäte, sekajäte, lasi, metalli, biojäte ja elintarvikerasvat. Vuodessa syntyy yhteensä noin 480 tonnia jätettä.
- Kaaressa on jo pitkään tehty kehitystyötä ympäristöasioiden eteen ja esimerkiksi kiinteistöhuolto on järjestänyt jätekoulutuksia. Vuokralaiset ovat ottaneet uudet käytännöt hyvin vastaan, Martin sanoo.
Kauppakeskus Kaaressa asetettiin vuoden 2023 alussa tavoitteeksi, että viimeistään ensi vuoden aikana päästäisiin 68 prosentin kierrätysasteeseen. Kiinteistöpäällikkö Pekka Halimaa arvioi, että se on hyvä ja realistinen tavoite Kaaren kaltaiselle kauppakeskukselle.
- Olemme pyrkineet painottamaan sitä, että lajittelu on helppoa, kun se tehdään jätteen syntypaikalla eli myymälöissä. Jos syntypaikkalajittelu unohtuu, jätteet tuodaan helposti massana sekajätteeseen. Tarjoamme vuokralaisille koulutusta ja opastusta, ja pyrimme vastaamaan huutoon, jos he tarvitsevat vaikkapa toisen kartonkiastian, Halimaa kertoo.
- Tavoitteemme on se, että ympäristötietoisuudesta, lajittelusta ja kierrätyksestä tulisi niin automaattista, että sen toteutumista ei tarvitsisi erityisemmin valvoa. Tämä onkin monelle tärkeä asia, kuten pitääkin olla.
Koska valtaosa kauppakeskuksen jätteistä syntyy myymälöissä ja ravintoloissa, vuokralaiset ovat avainasemassa kierrätyksen onnistumisessa. Heidän kanssaan on käyty huolella läpi lajiteltavat jätejakeet, jäteastioiden merkinnät ja ohjeistukset.
- Olemme jalkautuneet liikkeisiin ja tarjonneet opastusta syntypaikkalajitteluun. Pientä haastetta on tuonut työntekijöiden vaihtuvuus, mutta viesti on aina saatu perille uusillekin ihmisille, Jonas Martin sanoo.
Pekka Halimaa nimeää toiseksi haasteeksi sen, että osalla työntekijöistä tausta saattaa olla jossain muualla kuin Suomessa. Jäteasioita läpikäydessä saattaa tulla vastaan kielimuuri, tai sitten kierrätyskulttuuri on ihan erilainen kuin Suomessa.
- Näissä tilanteissa olemme menneet paikan päälle opastamaan, miten ja miksi lajittelu ja kierrätys pitäisi hoitaa. Tämä on tehokkain keino, sillä esimerkiksi sähköpostit jäävät usein huomaamatta ja voi tulla väärinkäsityksiä, Halimaa muistuttaa.
Kaaren ja L&T:n yhteistyö on nyt ylläpitovaiheessa: pientä viilattavaa ja opastettavaa löytyy aina, mutta Kaari on hyvällä matkalla kohti kierrätystavoitteitaan.
Halimaan mukaan ympäristövastuullisuudella on todella iso merkitys sekä Kaarelle että kiinteistön omistajalle, julkisen sektorin eläkevakuuttaja Kevalle.
- Ympäristövastuulla on keskeinen rooli Kaaren strategiassa, ja vastuullisuusajattelua vain vahvistetaan Kevan suunnalta. Ympäristönäkökulman lisäksi säästämme selvää rahaa, kun sekajätteen määrä vähenee, Halimaa muistuttaa.
Hän kiittelee L&T:n palveluita ja etenkin Jonas Martinin ammattitaitoa.
- Tällä hetkellä Jonas käy pari kertaa kuukaudessa paikan päällä, ja muuten olemme yhteydessä tarvittaessa. Hänestä on ollut todella iso apu. Kun yhteistyökumppanina on alan ammattilainen, voimme luottaa siihen, että saamme oikeita ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi, ja parannusideoita annetaan myös proaktiivisesti. Myös sähköisten työkalujen tarjoama raportointi on selkeää ja tulee ajallaan sellaisena kuin tarvitaan, Halimaa sanoo.
- Jätehuoltoon kannattaa ottaa apua jo senkin vuoksi, että kaikki menee asetusten mukaan. Tuskin olisimme omin avuin saaneet jätehuoltoa nykyiseen kuntoon.
”Olemme pyrkineet painottamaan sitä, että lajittelu on helppoa, kun se tehdään jätteen syntypaikalla eli myymälöissä. Jos syntypaikkalajittelu unohtuu, jätteet tuodaan helposti massana sekajätteeseen.”
Pekka Halimaa | Kiinteistöpäällikkö | Kauppakeskus Kaari