Betoni on rakennusaineena kestävä ja perinteinen. Betonisten seinäelementtien valmistus kehittyy koko ajan ja esimerkiksi Lujabetonissa edistetään kunnianhimoisesti vähähiilisen rakentamisen ratkaisuja. Lujabetoni loi yhdessä Lassila & Tikanojan ympäristömanagerin kanssa elementtitehtaan kiertotalouden toimintasuunnitelman sekä mittarit toimivalle ja työturvallisuutta lisäävälle jätehuollolle.
Suomalainen perheyhtiö Lujabetoni suunnittelee, valmistaa ja asentaa rakennuselementtejä, valmisbetonia ja infratuotteita Suomessa ja Ruotsissa. Elementti- ja tuotetehtaita on kaikkiaan 19 paikkakunnalla Suomessa sekä lisäksi Ruotsissa kolme tehdasta. Rakentamisen vastuullisuus on keskeinen osa yrityksen toimintaa. HSE-manager Eero Hynynen kertoo, että yritys on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita ympäristöstrategiaansa ja on ottamassa vahvan kehittäjän roolin rakennustuoteteollisuudessa betonituotteiden CO2-päästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on tuotannollinen hiilineutraalisuus vuoteen 2040 mennessä.
– Haluamme tarjota kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja vähähiiliseen betonirakentamiseen, joilla voimme vastata myös betonituotteiden CO2-päästöhaasteeseen. Strateginen tavoitteemme on olla alan kärkiyritysten joukossa vähentämässä tuotteiden, palvelujen ja koko arvoketjun elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Yksi tavoitteistamme on vähentää jätemäärää 25 prosentilla vuoden 2025 loppuun mennessä. Jätehuollon uudistus on konkreettinen esimerkki siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tuotannon aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, Hynynen sanoo.
Hynynen vastaa Lujabetonin työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittämisestä. Hän on luonut L&T:n vanhemman ympäristömanagerin Kimmo Heikkisen avustuksella Lujabetonille oman jätehuollon kiertotalousmallin ja mittarit, jotka ovat käytössä jo kuudella Lujabetonin elementtitehtaalla neljällä eri tehdasalueella.
L&T:n vanhempi ympäristömanageri Kimmo Heikkinen ja Eero Hynynen ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi seinäelementtitehtaan materiaalivirtojen ja seuranta ja mittaus on otettu hallintaan. Kuva on otettu Lujabetonin Hämeenlinnan Kantolan tehtaalla.
Uudet jätehuollon toimintatavat pysyväksi malliksi
– Liikkeelle lähdettiin johtoryhmän tekemästä esityksestä, koska oli aika uudistaa tehtaiden jätehuoltoa tulevaisuuden tavoitteiden mukaisiksi. Samalla oli tilaisuus käydä toimintamallimme kokonaisuutena läpi. Emme olleet ihan ajan tasalla kaikista materiaalin kierrätysmahdollisuuksista. Tässä työssä ja jätehuollon optimoinnissa tarvitsimme L&T:n asiantuntemusta, Hynynen kertoo lähtökohdista.
Uudistustyö alkoi parisen vuotta sitten ja toteutuksessa on päästy jo pitkälle.
– Materiaalivirtojen seuranta ja mittaus on saatu hallintaan. Mittareista onkin jo havaittu, että ensimmäisessä kohteessa Poltinahon elementtitehtaalla kokonaisjätemäärä on vähentynyt merkittävästi. Kierrätysastetta on asetettujen tavoitteiden mukaisesti myös saatu nostettua, tiivistää Heikkinen.
Hynynen kertoo, että tavoitteena oli pysyvä muutos. Nyt kohteissa ylläpidetään hyväksi havaittuja toimintatapoja ja kehitetään edelleen kiertotalousmallia. Henkilöstön koulutus myös jatkuu.
Kiertotalouden tiekartta kattaa jätehuollon strategian ja toimenpiteet
Lujabetonin toimipisteiden välillä on suuria eroja. Toisissa syntyy vain toimistotyöhön liittyvää jätettä ja tuotantolaitoksissa taas kaikkea mahdollista rakennusteollisuuden toimintaan liittyvää jätemateriaalia.
– Päätimme rohkeasti aloittaa uudistuksen haasteellisimmista kohteista eli seinäelementtitehtaista, joissa syntyy esimerkiksi sementin likaamaa puujätettä valumuoteista, Hynynen toteaa.
Toiminta lähti alkuun Lujabetonin elementti- ja tuotetehtaiden kiertotalouden tiekartasta eli toimintasuunnitelmasta, jossa määritetään strategiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kun toimenpiteet ja tavoitteet olivat selvillä, Hynynen ja Heikkinen toteuttivat suunnitelman Poltinahon tehtaalla. Ensimmäisen kohteen kokemusten perusteella malli jalkautettiin L&T:n kanssa Taavetin ja Kantolan tehtaille. Hynynen jatkaa työtä myös muissa yksiköissä mallin mukaisesti.
– Kiertotalouden tiekartan toteutukseen liittyi elementtitehtaiden sisälogistiikan uudelleenajattelu. Tehtaissa lajittelu tehtiin mahdollisimman helpoksi työntekijöille esimerkiksi tuomalla keräilyastiat lähelle niitä toimintoja, joissa kyseistä jätettä syntyy. Näin voitiin lisätä myös materiaalien kierrätystä uusiokäyttöön. Yksi uusista asioista olikin se, että työntekijät motivoituvat lajitteluun, koska kaikki materiaali ei olekaan jätettä. Koulutuksen lisäksi Lujabetonille työstettiin räätälöidyt opasteet lajittelun helpottamiseksi, Heikkinen selittää.
Lujabetonin elementtitehtaan kierrätysmalli syntyi kolmessa vaiheessa
Lujabetonin jätehuollon uudistustyötä lähdettiin toteuttamaan kolmessa osassa ja maltilla. Tavoitteena oli edetä askel kerrallaan. Parhaillaan on menossa seurantavaihe ja Lujabetonin itse vetämät projektit.
Askel 1
- Johtoryhmän päätös jätehuollon uudistustarpeesta.
- Ulkopuolisen jätehuollon asiantuntijan mukaan ottaminen kehityshankkeeseen.Jätehuollon tiekartan eli toimintasuunnitelman laadinta.
- Tiekartta sisältää strategiset tavoitteet ja toimenpiteiden määrityksen.
Askel 2
- Tiekartan toimenpiteiden toteutus Poltinahon tehtaalla.
- Testaus siitä, miten suunnitellut toimenpiteet onnistuvat käytännössä, millaisia muutoksia tarvitaan ja mitkä toimenpiteet tuovat parhaan tuloksen.
Askel 3
- Toiminnan laajentaminen Kantolan ja Taavetin tehtaisiin asiantuntijan tuella.
- Toiminnan laajentaminen Siilinjärven tehtaalle ilman asiantuntijan tukea toimenpiteiden omatoimisen toteuttamisen testaamiseksi.
Jätehuollon toimintamalli selkeytti ja helpotti sisälogistiikkaa
Hynynen kertoo, että lajittelun myötä materiaalitehokkuus on parantanut, ja esimerkiksi muoteista syntyvän puujätteen määrä on vähentynyt selvästi. Mallin avulla löytyi lisäksi uusia kierrätykseen ja uusikäyttöön sopivia jätejakeita. Tämä on myös taloudellinen etu. Kiertotalouden mittareista on ollut apua seurannassa.
– Prosessin aikana toteutuksessa korostuivat entistä enemmän ympäristönäkökulmat, kun ennen on jätehuoltoa ajateltu ehkä liikaakin vain taloudellisesta kulmasta, hän pohtii.
– Samalla olemme saaneet paremmin haltuun tuotantotilojen siisteyttä, kun materiaalit lajitellaan heti keräysastioihin eikä vasta lattian kautta. Tämä vaikuttaa työturvallisuuteen ja työskentelyn sujuvuuteen. Oli hienoa huomata, kuinka nopeasti ja vahvasti uuteen malliin sitouduttiin. Työntekijöiltä on tullut myös palautetta uudistuksen eduista ja työviihtyvyyden lisääntymisestä, Hynynen hehkuttaa.
Jätehuollon toimintamalli paransi elementtitehtaiden sisälogistiikkaa, kun keräyspisteiden sijainti ja käytettävyys paranivat. Hynynen yllättyi siitä, kuinka iso merkitys visuaalisuudella on lajittelun toteutumisessa. Opastus ja astioiden lajittelua ohjaava väritys luovat siisteyttä ja helpottavat lajittelua.
– Oikea määrä ja oikeankokoiset keräysastiat oikeilla paikoilla selkeyttävät toimintaa ja houkuttelevat lajittelemaan ja käyttämään keräysastioita oikein.
Kimmo Heikkinen kertoo suunnittelun tavoitteena olevan jätehuollon sisälogistiikan tehostaminen. Eero Hynynen ja Pekka Rytkönen toteavat opasteiden ja oikeankokoisten keräysastioiden selkeyttäneen lajittelua, jolloin kierrätysaste on kasvanut.
Ulkopuolinen kiertotalouden asiantuntija auttaa tavoitteisiin pääsemisessä
Rakennustuoteteollisuuden jätevirtojen hallinta sisälogistiikan ja mittarien avulla sekä niihin liittyvä raportointi vaativat tarkkaa etukäteissuunnittelua. Hynynen ja Heikkinen korostavat, että katselmusten ja niiden perusteella tehdyn kiertotalousmallin koostaminen vaatii roolitusta ja vastuuhenkilöiden nimeämistä. Hynynen toteaa, että varsinkin alkuvaiheessa oli hyötyä siitä, että tiekartan teki ulkopuolinen asiantuntija, joka myös johti projektia. Asiantuntijuuteen liittyy myös oikea tapa priorisoida asioita.
– Nyt uudistustyöhön saatiin lisää uskottavuutta, eikä muutoksia ajateltu vain omana puuhasteluna. Oma asiantuntemuksemme ei olisi riittänyt tähän, Hynynen sanoo.
Lujabetonilla on käytössä L&T:n Ympäristönetti-palvelu , joka on tarkoitettu yritysasiakkaiden jätehuollon seurantaan ja kehittämiseen. Hynynen sanoo, että he ovat edistyneet myös jäteraportoinnissa, mutta sen kehittämiseen panostetaan jatkossa vieläkin enemmän.
Hynynen kertoo yhteistyön L&T:n ja Heikkisen kanssa sujuneen hienosti.
– Kimmo oli asiantuntijana juuri se henkilö, jota tarvitsimme.
Tärkeimmät asiat ovat rohkeus uudistua, henkilöstön osallistaminen sekä askel kerrallaan eteneminen. Helpot asiat kannattaa tehdä ensin.
