Lähes kaikki kuormalavat, niiden koosta riippumatta, voi kierrättää kaupan tai teollisuuden uuteen käyttöön. Hinta on uutta halvempi ja hiilijalanjälki rutkasti pienempi.
L&T on kierrättänyt kuormalavoja jo lähes kymmenen vuotta. Harhaluulo siitä, etteikö lavoja voisi kierrättää, on syytä kumota.
”Puun hinta on noussut paljon ja se tarkoittaa, että myös puusta valmistettujen lavojen hinta noussut vähintään kaksinkertaiseksi muutaman vuoden takaiseen aikaan. Siksi kierrätettyjen lavojen ostaminen on yrityksille aika fiksua”, L&T:n asiakkuuspäällikkö Jari Heino sanoo.
L&T:llä on oma kuormalavojen kierrätyslaitos Järvenpäässä. Sen kautta kulkee yli 10 000 lavaa vuorokaudessa, ja laitos käsittelee noin 40 erilaista lavatyyppiä. Pohjois-Suomen asiakkaita palvellaan puolestaan Oulun kuormalavakeskuksesta käsin.
Kierrätetty standardinmukainen kuormalava on laadultaan uutta vastaava ja hinnaltaan teollisuuden, kaupan tai vaikka rakennusalan yritykselle houkutteleva: hinta on vain noin 50–70 prosenttia uuden lavan hinnasta.
Palautuvista lavoista noin kolmannes on rikkinäisiä, mutta niistä saa uudenveroisia ja standardinmukaisia vaihtamalla yleensä pari osaa. Kierrätetyn lavan hiilijalanjälki on 60 prosenttia pienempi kuin uudella lavalla.
Lisää kuormalavoja työmaan edetessä
YIT:n Johanna-korttelin työmaalla Helsingin Kalasatamassa lajittelua kehitetään työmaan etenemisen mukaan. Kun edetään kohti sisätöitä, alkaa kuormalavojen kerääminen olla yhä isompi osa jätehuoltoa .
”Lavoja tulee niin ikkuna- ja parvekeovitoimituksista kuin talotekniikan koneista ja tiililavoista”, vastaava mestari Saku Puumala luettelee.
L&T:n Heino jatkaa listaa.
”Noiden lisäksi yleisimpiä ovat kipsilevylavat ja eristevillojen lavat, ja jonkun verran tulee FIN-lavoja tai Eurolavoja sekä niin sanottuja teholavoja. Kaikkiaan työmailta kerätään 7–8 erilaista kuormalavaa. ”
Johanna-kortteli etenee määrätietoisesti talven lumisuudesta huolimatta.
” Lumi ei ole juuri aiheuttanut viivästyksiä, kun asiaan on varauduttu oikeilla toimenpiteillä. Viivästyksiä tulee, jos kaiken ottaa vastaan yllätyksinä ” , sanoo Puumala .
Syksyllä aikatauluissa oli pientä viivettä kunnallistekniikan sekä elementtitoimitusten suhteen, mutta nyt hommat sujuvat vauhdilla. Kolmen kerrostalon työmaalla kaikkien talojen perustukset on valettu . Hitas - yhtiön osalta kuusikerroksisen asuintalon E-porras on jo vesikattovaiheessa ja kahdeksankerroksisen Heka-yhtiön kahta alinta kerrosta valetaan parasta aikaa .
Kuormalavat voi ja kannattaa kierrättää
Kierrätys työmaalla on yksinkertaista: jokainen lavatyyppi kasataan vaihtolavalle omaan nippuunsa. Niitä ei tarvitse erikseen sitoa, riittää että ne ovat omissa pinoissaan siististi pakattuna.
Heino painottaa, että kuormalavojenkin lajittelussa onnistumisen edellytys on hyvä ohjeistus työmaan alussa.
”Parhaat työmaat pääsevät kierrätysasteessaan jo 70 prosenttiin, eikä sitä koeta mitenkään vaikeana. Jos on halu, keksii keinot, jos ei ole halua, keksii selitykset”, Heino tiivistää oman filosofiansa. ”
Rakennusteollisuus on lähtenyt Heinon mukaan hyvin kierrätykseen mukaan.
” Meidän ohjeemme on, että jos tavaraa on tullut työmaalle lavan päällä, lavan voi aina kierrättää erikseen, eikä sitä kannata heittää puujätteen joukkoon .”
Kuormalavat puujätelavalla ovatkin huonoin vaihtoehto. Puujätteen seassa kuormalavat vievät vain tilaa, ja silloin puujätelavalla kuskataan valtava määrä lähinnä ilmaa. Siksi kuormalavat kannattaa lajitella työmaalla omalle vaihtolavalleen – alalla puhutaan lavalavasta.
”Kun saadaan lajiteltua tehokkaasti tiiviitä kuormia, vähennetään auton käyntejä työmaalla. Kuormalavojen kierrättämisellä nostetaan myös tehokkaasti kierrätysastetta, kun lavoja ei haketeta polttoon .”
Kuormalavojen kierrätyksessä valtava potentiaali
Heino kertoo, kuinka takavuosina eräässä rakennusyrityksessä ihmeteltiin, miksi puuta ajetaan jätteenä työmaalta enemmän kuin sitä ostetaan sisään.
” Selitin, että kyse oli nimenomaan kuormalavoista, sillä niitä on työmaalle tulevasta kaikesta puutavarasta kolmannes. Kun kerroin tämän, alkoi kierrätyksen tärkeys valjeta heillekin.”
L&T:n laskelmien mukaan kuormalavoja syntyy kilo rakennettua kuutiota kohden .
”Siitä voi miettiä, miten paljon lavoja raksalla kertyy ja millainen merkitys niiden kierrätyksellä vielä on suomalaisessa rakennusteollisuudessa .”
INFO
Johanna-kortteli
- Rakentaja YIT
- Työt alkoivat 5/2021
- Tontille valmistuu kolme Helsingin kaupungin rakennuttamaa taloa:
- Hitas-omistusasuntoja, valmistuu 2023 (As Oy Helsingin Priki)
- Heka-vuokra-asuntoja, valmistuu 2023
- Haso-asumisoikeusasuntoja, valmistuu 2/2024
Tässä juttusarjassa seuraamme Johanna-korttelin rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamiseen liittyvää pilottiprojektia vaihe vaiheelta. Projektissa YIT ja L&T näyttävät yhdessä, että kun on tahtoa, syntyy myös tuloksia. Tule mukaan!
