Terveystalo haluaa kierrättää leikkaussaleissaan syntyvät muovit. Yksikin ihminen voi saada suuria aikaan: muovinkierrätys alkoi yhden ihmisen ideasta.
Ruoholahden toimistokorttelien kanjoneissa kohisee Helsingin iltapäiväliikenne, mutta sisällä Terveystalon neljässä leikkaussalissa humisee vain vaimea ilmastointi. Ruoholahden sairaalayksikössä tehdään vuosittain noin 2 500 leikkausta – ortopediaa, kuten olkapäitä, polvia ja nilkkoja sekä plastiikkakirurgiaa ja gynekologiaa.
Leikkaussalien hygienia vaatii instrumenteilta ja tarvikkeilta steriiliä pakkaamista, ja siitä syntyy väistämättä paljon jätettä. Yksikin ihminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä pakkausjätteelle tapahtuu.
”Minulla on tapana miettiä, voisiko jotain tehdä paremmin ja aloin pohtia, voisiko leikkaussalien muovijätettä kierrättää. Ehdotin sitä esimiehelleni, ja hän sanoi, että antaa mennä vaan. Sen jälkeen otin yhteyttä Lassila & Tikanojaan”, kertoo leikkaussairaanhoitaja Anne Neva .
L&T näytti vihreää valoa, ja sen jälkeen alettiin tehdä koekeräyksiä sen selvittämiseksi, mitä muovilaatuja saleista syntyy.
”Analysoinnin myötä hankittiin keräysastioita, alettiin motivoida ihmisiä lajitteluun ja opettaa heitä erottaman, mikä kuuluu minnekin. Yhdestä salista tulee päivässä noin säkillinen muovia. Sivutuotteena kehittyi myös kartongin keräys, koska sitä tulee steriilipakkauksista yllättävän paljon.”
Muovilaadut haltuun analyysillä
Nevan ideasta on kulunut reilu vuosi, ja muovinkeräys Terveystaloissa kehittyy vauhdilla. Pilottihanke on laajentunut Ruoholahden toimipisteen lisäksi Helsingin Kamppiin sekä Turkuun.
”Analysointi, mitä kaikkea voidaan kierrättää, jatkuu edelleen. Eniten leikkaussaliosastoilta syntyy kalvomuovia, johon tarvikkeet ja instrumentit on pakattu sekä pulloja, joissa on keittosuolaliuosta ja desinfiointiaineita”, kertoo laatupäällikkö Linda Aheristo .
Hän muistuttaa, että kierrätyksessä pakkaussuunnittelulla on iso merkitys.
”Tavarantoimittajilta tulee myös pakkauksia, joiden laatuja ei tarkkaan tiedetä, ja juuri siksi L&T tekee nyt analyyseja. Toivomme tietysti, että myös toimittajat ottaisivat vastuuta materiaalien kierrätettävyydestä.”
Terveystalolla on Suomessa 360 toimipistettä ja niissä 17 sairaalayksikköä. Muovinkeräys on laajentunut jo uusille paikkakunnille ja lisää dataa hankitaan koko ajan. Toimintaa suunnitellaan laajennettavan edelleen uusiin leikkausyksiköihin sekä lääkärikeskusten toimenpidehuoneisiin.
”Pilottivaiheessa yhteistyö L&T:n kanssa on toiminut hienosti. Siellä on asiantuntevia ja sitoutuneita ihmisiä auttamassa ja neuvomassa, miten projektia viedään eteenpäin ”, Aheristo kiittelee.
Kierrätys säästää kuluja
Lääkärikeskus tai sairaalayksikkö ei ole vain kliinisiä hoitohuoneita, vaan myös odotus- ja yleisiä tiloja. Siksi yksiköissä, joissa muovinkeräystä on pilotoitu, kierrätysaatetta on laajennettu asiakastiloihin: esimerkiksi kahviautomaattien muovikupit kierrätetään tai ne on vaihdettu kartonkisiin. Tavoite on, että tavaraa menee mahdollisimman vähän sekajätteeseen.
”Tällä muovinkeräyshankkeella haluamme nostaa muovin kierrätysastetta, mutta vastuullisuustavoitteenamme on myös vähentää sekajätettä. Siksi edistämme kierrätystä ja parannamme materiaalitehokkuutta”, ympäristöohjelman operatiivisesta toiminnasta vastaava Aheristo sanoo.
Sekajätemaksut ovat kalliita – ja kallistuvat ensi vuonna lisää – joten sekajätteen vähentäminen tuo taloudellista hyötyä. Raha on kuitenkin vain yksi motivaattori muiden joukossa.
”Ihmiset ovat tietoisia ympäristövastuullisuudesta. Siksi on myös tärkeää, että heille tulee hyvä mieli siitä, että kaikki ei mene sekajätteeseen ja polttoon.”
Terveystalo toimii yleensä vuokratiloissa, ja se tuo haastetta jätteiden kierrätykseen. Yritys haluaa toimia esimerkkinä ja edelläkävijänä.
”Toivomme, että saamme omalla toiminnallamme myös kiinteistöjä heräämään muovin kierrätyksen tarpeeseen ja muokkaamaan jätetiloja siihen sopivaksi. Kaikki kierrättävät muovia kotonakin, joten miksi sitä ei tehtäisi työpaikoillakin?”
Terveystalon pilottikohteissa muovinkeräys onkin otettu tosissaan.
”On ollut ilo nähdä, miten henkilökunta on lähtenyt tätä tekemään, ja muistakin yksiköistä on jo kyselty, milloin pääsevät mukaan. Ideahan on lähtöisin henkilöstöstä, sieltä se voima tulee”, Aheristo hymyilee.
”Kyse on kuitenkin aika pienistä käytännön teoista, joten tässä ratkaisee vain oikea asenne.”
Pieni vaiva, iso ilo
Muovinkeräysidean äiti Anne Neva järjestelee leikkaussalin kaappeja. Leikkaukset ovat tältä päivältä ohi, potilaat heräämössä ja saleihin tehdään viimeisiä siivouksia. Muovit lähtevät laitoshuoltajan mukana kohti jätehuonetta – vaivatta, muiden jätteiden ohessa.
”Minä olen tästä henkilökohtaisesti innoissani, enkä koe mitenkään rasitteena sitä, että jätettä lajitellaan pariin astiaan enemmän kuin aiemmin. On aika vaivatonta opetella pieniä uusia tapoja.”
Neva nauraa olevansa työpaikan roskapoliisi, joka antaa lempeää palautetta, jos jotain jaetta on eksynyt väärään astiaan. Hänellä uskallus ja edelläkävijyys on vahvasti sydämessä.
”Olen aina miettinyt ympäristöasioita, ja edellisessä työpaikassa käynnistin energiajakeen keräyksen vähän samaan tapaan. Minulla on aina ollut hyvät esimiehet, jotka ovat antaneet luvan selvittää asioita.”
Palveluesimies Tero Mäkinen sanookin olevansa ylpeä koko henkilökunnasta.
”Anne on perannut asiaa tosi hyvin, ja muut ovat sisäistäneet asian nopeasti. Tällainen pieni käyttäytymisen muutos ei edes hidasta päivittäisiä rutiineja. Tietysti sujuvuuteen vaikuttaa se, että keräysastiat ovat oikeanlaisia ja oikein sijoitettu, siksi kaikki pitää suunnitella huolella.”
Anne Neva on saanut aloitteellisuudestaan tunnustusta, kukkia ja diplomeja. Samalla hän tuli luoneeksi uuden käytännön: Terveystalo palkitsee joka vuosi jonkun ympäristöteon.
Sankarin viitan sovittelu on silti Nevalle hieman vaikeaa. Sen sijaan hän sanoo olevansa huolissaan maailman tilasta.
”Materiaalit eivät nykymenolla riitä. Leikkausosastoilla ei voida radikaalisti vähentää pakkausten käyttöä, koska steriiliys ja kertakäyttöisyys on pakollista. Mutta jos edes osan saisi talteen ja paremmin kiertoon, se on se mitä tavoittelen. Jos voi tehdä edes jotain, se kannattaa tehdä.”
Pähkinänkuoressa
Terveystalo vuonna 2021
- Toimipisteitä 360
- Henkilökuntaa reilu 15 000, josta vajaa puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina.
- Liikevaihto 1155 milj€ (vuonna 2021)
- Vuonna 2021 Terveystalossa asioi 1,3 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Asiakaskäyntejä tehtiin noin 8 miljoonaa.
Tiesitkö että....
”Terveydenhuollon alalla on paljon omia erikoisvaatimuksia muun muassa hygienian osalta, ja siksi siellä käytetään paljon pakkauksia, joissa on useita muovilaatuja ja / tai kerrosrakenteita. Tästä syystä näitä muoveja ei aina voida nykytekniikalla kierrättää uudelleen. On kuitenkin hienoa, että tämän esimerkin kaltaiset ideat lähtevät yhden aktiivisen ja innokkaan yksilön oivalluksista. Se on hienoa ja kannustavaa, koska se osoittaa, että meistä jokainen voi omalla aktiivisuudellaan saada aikaan merkittäviä muutoksia.”
Sanna Peltola
Liiketoimintapäällikkö, L&T
