Kauppakeskuksen kierrätysaste haluttiin nousuun. Se onnistui, ja ohessa selätettiin myös puluongelma.
Kauppakeskus Rajalla on kirjaimellisesti rajalla, sillä sen seinästä on matkaa Ruotsiin neljä metriä.
Tornion ja Haaparannan rajalla olevan kauppakeskuksen asiakkaista lähes puolet tulee Ruotsista ja ruotsin kieli kuuluu vahvasti myös palveluissa. Saman katon alla on 35 vuokralaista, edustettuna ovat tutut suomalaiset ja kansainväliset brändit. Kauppakeskuksessa käy vuodessa 2,4 miljoonaa ihmistä.
Hallinnoinnista, kiinteistöhuollosta ja siivouksesta yleisissä tiloissa vastaa kiinteistöpalveluihin erikoistunut Coor, joka toimii kaikissa Pohjoismaissa. Coorissa havahduttiin siihen, että kierrätysprosentti oli melko alhainen, noin 40.
”Omistajalta tuli viestiä, että jätehuoltoon pitää hakea uusia tuulia ja saada kaiken jätteen uusiokäyttö mahdollisimman tehokkaaksi. Olemme vihreästi ajatteleva iso yritys, täälläkin on yli 700 aurinkopaneelia sekä useita sähköauton latauspisteitä”, sanoo Ilpo Isomäki.
Isomäen rooli palvelupäällikkönä on hoitaa muun muassa jätehuoltoon ja turvapalveluihin liittyvät hankinnat. Jätehuollon uusia mahdollisuuksia lähdettiin hakemaan L&T:n kanssa.
”Halusimme ammattimaista otetta ja ajattelemme asioista samalla lailla. L&T:llä on hyvät raportointijärjestelmät ja odotamme paljon kehitysideoita, koska he ovat sen alan osaajia.”
Kuvassa vasemmalta katsoen Eija-Sinikka Juho, Laura Kemppainen ja Ilpo Isomäki.
Erityishuomio biojätteeseen
Yhteistyö alkoi keväällä 2021, kun L&T:n ympäristömanageri Laura Kemppainen lähti viemään asioita eteenpäin. Yhteisessä katselmuksessa käytiin läpi kehitysmahdollisuudet.
”Tsekkasimme jätevirrat ja keräysvälineet, haastattelimme vuokralaisia päivittäistavarapuolelta, vaateliikkeistä ja ravintoloista ja kuuntelimme toiveita. Sitten alettiin optimoida keräysvälineitä ja -tapoja. Huolehdimme, että jätetiloissa on riittävästi astioita ja niiden sijoittelu on järkevää myös liiketiloissa”, Kemppainen kertoo.
Kauppakeskuksesta kerätään erikseen kaikki eri jakeet. Erityishuomio on biojätteessä sekä pahvin ja kartongin keräyksessä, koska myymälöistä tulee paljon pakkausjätettä.
”Biojäteastioita lisättiin ja aloitimme nestekartonkipakkausten erilliskeräyksen. Valikoimaan lisättiin myös kalvomuovin paalain. Ravintoloiden paistorasvojen keräystä parannettiin siirtymällä fiksumpiin astioihin, jotka pysyvät siistimpinä rasvaa kaataessa.”
Rajalla otti myös käyttöön L&T:n digipalvelut, Oma L&T:n sekä Ympäristönetin. Niiden kautta saadaan ajantasaista dataa jätejakeiden määrien kehityksestä ja jätehuollon kustannuksista.
Yhteistyötä kolmen kesken
Kemppaisen ja Isomäen tukena on ollut myös yhteisömanageri Eija-Sinikka Juho . Hän vastaa kauppakeskuksen markkinoinnista, tapahtumajärjestelyistä sekä viestinnästä vuokralaisiin päin. Hän oli mukana kertomassa lajittelun uusista käytännöistä.
”Omassa roolissa näin selkeästi parannuskohteita ja kokosin L&T:n tuella lajitteluohjeistusta ja -opasteita.”
Lajitteluinfoa jaettiin sisäisissä tiedotteissa, henkilökuntaryhmässä ja aamukahvipalavereissa.
”Koko ajan on korostettu syntypaikkalajittelun merkitystä eli sitä, että lajittelu hoidetaan huolella jo liikkeiden takatiloissa. Vuokralaiset ovat tehneet asioita oma-aloitteisesti”, Juho sanoo.
Tehokkaampaa lajittelua oli jo odotettukin, koska monet kansainväliset brändit vaativat vastuullisuutta omissa strategioissaan.
Puluille kyytiä
Kauppakeskuksella oli myös erityishaaste, puluongelma. Linnut pääsivät pesimään ja levittelemään jätteitä jätetiloissa. Niiden ulosteet sotkivat paikkoja ja olivat hygieniariski. Jätteiden vienti oli epämiellyttävää. Koska biojäteastioita oli aiemmin liian vähän, jätteitä jäi myös ajoittain lattialle, mikä houkutteli lisää lintuja. Tämä kierre haluttiin katkaista.
Ratkaisut löytyivät torjuntalaitteiden kautta. L&T hankki jätetilaan ultraääniaaltoja tuottavia laitteita, joiden ääni pelottaa lintuja. Repertuaariin otettiin myös visuaalisia karkottimia: tilaan ripustettiin pelätinlintupalloja, joissa on petolintujen silmät ja nokka.
Kauppakeskus myös pesi tilat, ja urakka viimeisteltiin L&T:n Teollisuuspalvelujen tehopesulla ja desinfioinnilla, jotta linnuille tutut tuoksut saatiin pois.
Puhtaanapito on nyt helpottunut.
”Olin karkottimien suhteen aluksi hieman skeptinen. Päätettiin kuitenkin kokeilla, ja nyt 90 prosenttia puluista on kadonnut”, Ilpo Isomäki kertoo.
Hyvästä kohti parempaa
Toimenpiteet ovat tehonneet muuhunkin kuin puluihin. Kauppakeskuksen kierrätysaste on noussut: tavoitteena oli nostaa se yli 60:n, joulukuussa se oli jo 62.
”Kaikki ovat lähteneet innokkaasti parantamaan lajittelua. Vuokralaiset ja liikkeiden päälliköt ovat jalostaneet viestiä eteenpäin ja astioiden määriä on säädetty kohdilleen. Kierrätysasteen nousukin kertoo jo kehityksestä”, Isomäki sanoo.
Kierrätysasteen tavoitteeksi on nyt asetettu 70 prosenttia.
”Se vaatii paljon kaikilta, enkä tiedä, päästäänkö siihen, mutta yritettävä on”, Isomäki sanoo luottavaisena.
Kierrätyksen tehostaminen on muuttanut kaikkien asenteita – myös hankkeen vastuuhenkilöiden.
”Kun järjestän esimerkiksi tapahtumia, mietin yhä tarkemmin, millaisia materiaaleja siellä käytetään. Haluan, että kaikki materiaalit olisivat mahdollisimman hyvin kierrätettäviä”, sanoo Eija-Sinikka Juho.
”Mitä enemmän katselen jäteastioiden sisältöä, sitä tärkeämmältä asia tuntuu.”
Kuvassa vasemmalta Carlingsin myymäläpäällikkö Tanya Nurkkala ja Eija-Sinikka Juho
40% Kierrätysaste ennen Kiertotalousosaajan apua
62% Kiertotalousosaajan avulla saavutettu kierrätysaste
”Halusimme ammattimaista otetta ja ajattelemme asioista samalla lailla. L&T:llä on hyvät raportointijärjestelmät ja odotamme paljon kehitysideoita, koska he ovat sen alan osaajia.”
- Ilpo Isomäki | Palvelupäällikkö | Coor Service Management
