Sairaalan parkkipaikkaa oli käytetty ennen rakennusjätteen kaatopaikkana. L&T kaivoi alueen auki ja toimitti maat asianmukaiseen käsittelyyn. Nyt Kinkomaalle rakentuu viihtyisää asuinaluetta.
Kinkomaalle Muurameen rakennettiin 1930-luvulla parantola, joka palveli myöhemmin myös sairaalakäytössä. Kun sairaalatoiminta loppui 2013, alueelle alettiin kaavoittaa uutta toimintaa. Nykyään alue tunnetaan myös Vitapoliksen nimellä.
Alueelle haluttiin lisätä asuinrakentamista. Se vaati maiden puhdistamista, sillä alueella on värikäs historia. Sairaalan entisen parkkipaikan alle oli vuosikymmenien saatossa kipattu rakennus- ja purkujätettä, kuten betonia, tiiliä ja rautaa.
”Aluetta rakennettaessa ja vanhaa purkaessa kaiken on saanut sen aikaisten määräysten mukaan dumpata sinne takapihalle. Se oli silloin normaalia. Mutta mikä aikoinaan oli hyväksyttyä, ei ole sitä enää”, sanoo Jykia Oy:n viestintä- ja markkinointipäällikkö Minna Helsingius.
”Me toimimme nykymääräysten mukaan ja kannamme vastuumme ympäristön puhtaudesta ja ihmisten hyvinvoinnista.”
Jykia omistaa, vuokraa ja rakennuttaa toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja Jyväskylän alueella. Se myös vastaa Vitapoliksen alueen kehittämisestä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Muuramen kunnan kanssa.
Läpinäkyvä toiminta kilpailuvalttina
Kinkomaan aluetta tutkittiin ja rakennusjätteen lisäksi sieltä löytyi jonkun verran metalleja ja haitta-aineita.
”Pelkäsimme, että siellä voisi olla myös asbestia, mutta sitä ei juuri löytynyt”, Helsingius kertoo.
Alue haluttiin puhdistaa tarkasti nykymääräysten mukaan, ja keväällä 2020 alkaneiden tutkimusten jälkeen kaivutyöt kilpailutettiin. Yhteistyökumppaniksi valikoitui L&T.
”Hinta ratkaisi aika paljon, mutta L&T:n maine isona ja tunnettuna toimijana oli myös yksi tekijä. Tiesimme, että kun he ovat yhteistyökumppanina, voimme nukkua yömme hyvin.”
Myös se, että L&T:llä on hallussaan koko toimitusketju, oli tärkeää.
”Alueen aitaaminen ja työskentely siellä oli ammattimaista. Läpinäkyvä toiminta alusta loppuun on ollut tärkeää, ja kävimme myös tarkastamassa käsittelykeskuksen, minne maat menivät asianmukaiseen käsittelyyn.”
Käsittelykeskuksia ympäri Suomen
Kinkomaan kaivutyöt kestivät pari kuukautta, lokakuusta joulukuuhun. Maita kaivettiin lähes 15 000 tonnia, ja joissain kohdissa mentiin kuudenkin metrin syvyyteen.
”Kaivuusyvyydet tiedettiin varsin hyvin jo ennakkotutkimusten perusteella”, kertoo L&T:n yksikönpäällikkö Heli Teittinen.
Kaivutöissä oli koko ajan yksi kaivinkone, ja välillä apuna oli toinenkin kone sekä pyöräkuormaaja. Maita ajettiin pois hektisimpinä aikoina viidellä kasettiautolla. Työnjohtajan ja konekuskien lisäksi paikalla oli koko ajan ympäristötekninen valvoja.
Kinkomaan maat kuljetettiin L&T:n Leppävirran Riikinnevan käsittelykeskukseen.
”Oma käsittelykeskus helpottaa tilaajankin elämää, kun heidän ei tarvitse toimia monen eri urakoitsijan kanssa. Me voimme tarjota asiakkaille tehokkaan kokonaispaketin. Meillä on käsittelykeskukset myös Kotkassa, Uudessakaupungissa, Porissa ja Oulussa. Niissä voidaan puhdistaa vuosittain satoja tuhansia tonneja maata”, kertoo Teittinen
Eri asteisesti pilaantuneet maat voidaan hyödyntää seulonnan ja murskauksen jälkeen kaatopaikkojen rakenteissa ja muotoiluissa. Hyödyntämiskelvottomat materiaalit loppusijoitetaan turvallisesti.
”Varkaudessa on esimerkiksi vaarallisen jätteen loppusijoitusalue, jossa on Valtioneuvoston asetuksen mukaiset ja turvalliset pohjarakanteet”, Teittinen sanoo.
Pilaantuneen maaperän kunnostus on vastuullista ja yhteiskunnallisesti tärkeää työtä.
”Sillä pienennetään ympäristöriskejä ja nostetaan maa-alueiden arvoa.”
Teittinen muistuttaa, että työmaita Suomessa riittänee jatkossakin: takavuosikymmeninä joka kunnassa oli oma kaatopaikka, jossa samaan penkkaan kipattiin kaikki mahdollinen jäte.
Tiedottaminen tärkeässä osassa
Pilaantuneiden maiden käsittely voi kuulostaa lähiseutujen asukkaista pelottavalle, ja siksi kaivuu-urakat ovat paljon muutakin kuin teknistä kaivamista.
”Tämä on vastuullista työtä, mutta se on myös tunteita herättävää hommaa, joten se on pakko tehdä kunnolla”, sanoo Minna Helsingius.
Kinkomaalla puhdistettavan alueen vieressä oli omakotitaloalue ja sairaalan tiloissa toimi päiväkoti. Siksi kaivuutöistä tiedottaminen piti hoitaa erityisen huolella.
”Meidän piti vakuuttaa, että kaikki sujuu hyvin, kertoa mitä tulee tapahtumaan ja kuka on mistäkin vastuussa. Tähän kiinnitettiin L&T:n kanssa huomiota. Kun oltiin avoimesti ja ajoissa liikkeellä, se hälvensi epäluuloja”, Helsingius kertoo.
”Työskentely oli läpinäkyvää, ja kun kaikki tehtiin säädösten mukaan, ei ollut tarvetta peitellä mitään. Odotimme, että kysymyksiä tai negatiivista palautetta voisi asukkailta tulla, mutta kaikki sujui hyvässä yhteisymmärryksessä.”
