Jätteiden syntypaikkalajittelu vaikuttaa moneen asiaan: jätehuollon kustannukset alenevat, kierrätysaste kasvaa ja rakennusteollisuus saa puhdasta kierrätysraaka-ainetta.
Tehokkaan kierrätyksen perustana on hyvä syntypaikkalajittelu. Kun lajittelu hoidetaan huolella jo jätteen syntypaikalla, eri jätejakeet saadaan talteen puhtaina ja toisiinsa sekoittumattomina. Se tarkoittaa myös merkittäviä kustannussäästöjä jätehuoltoon.
Tämä pätee erityisesti rakennustyömaalla.
”Hyvä lajittelu säästää työmaan elinkaaren aikana kustannuksia 30–40 prosenttia verrattuna siihen, että kaikki menisi sekalaiseksi rakennusjätteeksi”, sanoo myyntipäällikkö Tommi Tupala L&T:ltä.
”Jos vierekkäisillä työmailla on vaikkapa 10 ja 50 prosentin kierrätysasteet, pienemmän prosentin työmaalla menee rahaa paljon enemmän.”
Sekajätteen kustannus on noin 150 euroa per tonni, ja jos sekajäte sisältää kierrätettäviä jakeita, kuten kipsiä tai eristysvilloja, hinta vain nousee. Sekajätteen seassa arvokas jae menettää kierrätettävyytensä materiaalina eikä sitä saada enää hyötykäyttöön.
”Jos kipsi seisoo sateessa työmaan jätelavalla ja sitten vielä kierrätyslaitoksen pihassa, se murenee ja menee pilalle. Samoin käy pahville – siitä tulee mössöä, joka kelpaa vain polttoon, jos siihenkään. Materiaaleina molemmat ovat arvokkaita, epämääräisenä mujuna vain kustannuserä”, Tupala sanoo.
Koulutusta oikeaan lajitteluun
Johanna-korttelin työmaa Helsingin Kalasatamassa etenee. Lajiteltavien jakeiden määrä kasvaa ja lajittelu vaatii kertausta.
”Lajittelun tärkeyttä ja käytäntöjä käydään säännöllisesti läpi. Työmaan turvavarteissa ja L&T:n lajitteluinfoissa nostetaan esiin niin onnistumisia kuin tehostettavia asioita”, sanoo työsuojelupäällikkö Ari Larikka.
”Kun lajitteluun kiinnittää huomion alusta alkaen, se juurtuu työmaan käytännöksi ja luontevaksi osaksi jokaisen työtä.”
YIT:n urakoimalla työmaalla Hitas- ja Heka-taloissa on aloitettu sisätyövaihe. Tontille onkin tullut muun muassa oma lavansa kipsille, johon kerätään erityisesti väliseinien kipsilevyjen hukkapalaa. Betonilavalle menee puolestaan muurattavien väliseinien betonitiilijäte.
Myös kuormalavojen määrä lisääntyy, ja kaikki kuormalavat ovat kierrätettävää ja rahanarvoista tavaraa.
”Styroksijätettä tulee, kun alapohjan eristykset valmistuvat ja bitumikermiä aletaan kerätä, kun vesikattotyöt alkavat sääsuojan alla”, Larikka listaa.
Lajitteluvastuu kuuluu kaikille
Rakennustyömaiden lajittelussa korostuu jokaisen työmaalla työskentelevän huolellisuus.
”Siellä, missä jäte syntyy, se olisi hyvä lajitella kerroksissa oleviin keräysvälineisin. Täydet astiat tyhjennetään pihalla isompiin astioihin, jotka on mitoitettu sopivan kokoisiksi ja sopivalla välillä tyhjennettäväksi”, kertoo hyvistä käytännöistä L&T:n asiakkuuspäällikkö Jari Heino.
”Myös aliurakoitsijoilla on työmaalla velvollisuus lajitella jätteet työmaan ohjeiden mukaan.”
Lajitteluastioihin ei saa päätyä mitään, mikä ei sinne kuulu.
”Jos vaikka kalvomuovin seassa on jotain muuta, jäte-erä voi muuttua poltettavaksi energiajakeeksi tai kaikkein kalleimmaksi sekajätteeksi. Oikein kerättynä kaikki materiaalit on helppo kierrättää, väärin lajiteltuna ne on vaikea hyödyntää.”
Työmaan lajittelun hyvä järjestäminen ja toimiminen vaatii työnjohdolta suunnittelua ja työtä. Se kuitenkin kannattaa, koska yleisen siisteyden myötä työn tehokkuus ja työturvallisuus paranevat.
”Kun työmaalla ei loju roinaa ja roskaa, työturvallisuus kohenee ja jokainen pääsee omin jaloin kotiin”, Heino sanoo.
YIT:n työmailla tehdäänkin paljon töitä paremman lajittelun eteen.
”Tietysti työmaat ovat hieman erilaisia eikä kaikki ole aina ruusuilla tanssimista. Silti yritetään aina parhaamme”, sanoo Johannakorttelin vastaava mestari Saku Puumala.
Uusi elämä materiaalille
Lajittelua ei tehdä huvin vuoksi, vaan hyvin lajitellut jätteet päätyvät uusien tuotteiden raaka-aineeksi.
Esimerkiksi kipsilevyjäte toimitetaan teollisuudelle, joka tekee siitä uutta kipsilevyä. Kalvomuovit paalataan ja viedään L&T:n laitokselle Merikarvialle granuloitavaksi. Granulaatti jatkaa matkaansa muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Myös muovieristeet menevät uusioraaka-aineeksi ja betoni- ja tiilijäte kiertää murskattavaksi ja uusien kivituotteiden valmistukseen.
”Jos työmailla ei lajitella, ei kierrätysasteestakaan voida sanoa yhtään mitään. Uudessa jätelaissa vaaditaan eri jakeiden erilliskeräystä, ja myös urakkatarjouspyynnöissä kierrätysvaatimukset ovat mukana. Jos yritys ei hoida lajittelua, ei sen kohta tarvitse rakentaakaan”, Tommi Tupala sanoo.
Kierrätysaste ratkaisee
Uusi jätelaki toi vuoden alussa lisää velvoitteita – ja mahdollisuuksia – rakennustyömaiden lajitteluun. Uusina jakeina kerätään nyt myös asfaltti, kivi- ja lasivilla, bitumi sekä kattohuopa. Jo aiemmin on kerätty mm. kipsi, puu, kyllästetty puu, metalli, lasi, muovi, paperi ja kartonki.
Työmailla, joiden jätehuollon L&T hoitaa, jätteiden hyötykäyttöaste on 99 prosenttia. Hyötykäyttöasteeseen lasketaan myös polttoon menevät jätteet. Parempi mittari onnistumiselle onkin kierrätysaste , joka kertoo sen, mikä osuus jätejakeista menee uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Tavoitteena on saada rakennustyömaiden kierrätysaste 70 prosenttiin.
Tässä juttusarjassa seuraamme Johanna-korttelin rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamiseen liittyvää pilottiprojektia vaihe vaiheelta. Projektissa YIT ja L&T näyttävät yhdessä, että kun on tahtoa, syntyy myös tuloksia. Tule mukaan!
