Johanna-korttelissa pidetään tiukasti kiinni säännöstä, jonka mukaan edellisen työn jäljet on siivottava ennen uuden työn aloittamista.
Rakennustyömaan siisteys ja työturvallisuus kulkevat tiukasti käsi kädessä. Tosiasia voi tuntua maallikosta ensin vaikealta käsittää, mutta kun asiaa miettii, on se päivänselvä.
”Siisteyden laiminlyönti mestalla (= työmaalla) johtaisi monenlaisiin ongelmiin”, toteaa Johanna-korttelin vastaava mestari Saku Puumala . ”Sinne tänne lojumaan jätettyihin roskiin tai työvälineisiin voi helposti kompastua. Lisäksi työvälineitä on vaikea löytää, jos niitä ei palauteta omille paikoilleen tai ne menevät rikki.”
Epäsiisteys vaikuttaa kielteisesti työn laatuun ja jonkin ajan kuluttua myös työmaan henkeen. Ja toisinpäin.
”Laiminlyönnit kertautuvat helposti. Jos yksi laittaa roskia väärään paikkaan, ei kestä kauaa, kun muut seuraavat perässä. Hyvä esimerkki taas saa muutkin toimimaan oikein.”
Tästä syystä Johanna-korttelissa pidetään tiukasti kiinni säännöstä, joka sopii hyvin myös kaikkiin koteihin: edellisen työn jäljet on korjattava pois ennen kuin uudet tuodaan tilalle. Roskat myös viedään jätelavoille niin pian kuin mahdollista.
”Työmaalla on yhtä aikaa useita eri urakoitsijoita ja useita eri työvaiheita. Työn tekemiselle turvallisesti ei yksinkertaisesti ole tilaa, ellei siisteydestä pidetä huolta”, Saku summaa.
”Lajittelemme ja kierrätämme kaiken mahdollisen”
Johanna-kortteli valmistuu vuosina 2023–24.
Korttelin tontille rakentuu kolme asuinkerrostaloa, joissa on yhteensä 10 porrashuonetta ja 238 asuntoa sekä autohalli. Työmaa on kohtuullisen iso, ja pääkaupunkiseudun tapaan tontti suhteellisen ahdas. Se ei ole este tehokkaalle jätehuollolle, suunnittelu pitää vain tehdä entistä huolellisemmin. Toisinaan ahtaudesta voi olla myös hyötyä; kun matka jätteidenkeräyspisteelle on lyhyt, se ei muodostu esteeksi jätteiden keräykselle.
”Tällä hetkellä työmaalla on meneillään rungon nostoa, elementtiasennusta ja paikallavalua sekä alapohjan rakennustöitä. Töistä syntyy lähinnä puu-, betoni ja rautajätettä. Lajittelemme ja kierrätämme kaiken mahdollisen. Tämän varmistamiseksi työntekijöille on pidetty tietoiskuja aiheesta ja vastaanotto on ollut myönteinen”, Saku kertoo.
Keskeinen osa jätehuollon suunnittelua on aikatauluttaa lajitteluinfojen ajankohdat. Kun lajittelusuunnitelma on valmis, jokaiselle asentajaryhmälle laaditaan omat lajitteluohjeet ja ne käydään kaikkien kanssa huolellisesti läpi.
Johanna-korttelissa käytössä on koko keräysvälineiden repertuaari: puristimia, etukuormaussäiliöitä, erikokoisia lavoja ja suursäkkejä. Kalvomuovia kerätään sitä varten kehiteltyyn rei’itettyyn säkkiin. Keräysvälineet myös vaihtuvat työmaan edetessä. Esimerkiksi sisätyövaiheessa tarvitaan erilaisia astioita kuin perustusvaiheessa.
”L&T ottaa nykyään vastaan kaikki puulavat rakennustyömailta. Jokin aika sitten osaa puulavoista ei voitu ottaa vastaan ja väärä tieto elää edelleen sitkeästi, mutta korjataan se tässä ja nyt”, sanoo L&T:n asiakkuuspäällikkö Jari Heino .
Pölynhallintaan kiinnitetty viime vuosina erityishuomiota
Vastaava mestari Saku Puumala on työskennellyt rakennustyömailla jo 1990-luvun lopusta lähtien. Tuona aikana alan siisteysvaatimukset ovat kasvaneet huimasti.
”Pölyttömyysvaatimukset tarkoittavat käytännössä sitä, että työmailla on sisätyövaiheessa oltava ainakin yksi kokopäiväinen siivooja. Kaikki roskat kannetaan tätä nykyä alas, kun muutama vuosikymmen sitten ne saatettiin vielä heittää ulos ikkunasta, korkealtakin”, Puumala kertoo.
Suunta on siis ollut hyvä. YIT:n työturvallisuuspäällikkö Antti Jokela komppaa Sakun havaintoja.
”Pölynhallinta oli pitkään yksi rakennusalan kompastuskivistä. Viime vuosina aihe on noussut vahvemmin tietoisuuteen, kun uusille altisteille, kuten kvartsi- ja kovapuupöly, on määritetty tarkempia pitoisuusrajoja. Osin tämän seurauksena pölynhallinnan huomioiminen työmailla on parantunut ja viranomaistenkin edellyttämät kohdepoistolla varustetut työvälineet ovat pölyävissä työvaiheissa lisääntyneet”, Antti kertoo.
Ja vaikka pohjalla on lainsäädännön ja asetusten tiukentuminen, myös hankkeilla on käytännössä huomattu, kuinka pölynhallinta parantaa terveyden ja turvallisuuden lisäksi myös työviihtyvyyttä.
Tässä juttusarjassa seuraamme Johanna-korttelin rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamiseen liittyvää pilottiprojektia vaihe vaiheelta. Projektissa YIT ja L&T näyttävät yhdessä, että kun on tahtoa, syntyy myös tuloksia. Tule mukaan!
