Kun autotehdas pyrkii kiertotalouden huipulle, siihen tarvitaan selvät askelmerkit.
Kiertotalouden tiekartta on suunnitelma, jonka avulla yritys pääsee kiertotaloustavoitteisiinsa järjestelmällisesti ja askel askeleelta – ikään kuin tehtävälista, joka sisältää kaikki tarvittavat kehitystoimenpiteet aikataulutettuna, priorisoituna ja vastuutettuna.
Sellaisen L&T on laatinut autoja ja akkujärjestelmiä valmistavalle Valmet Automotivelle. Tiekartta on rakennettu ensisijaisesti Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalle.
Kun tehtaan jätehuollon lähtötilanne oli kartoitettu, alettiin etsiä parannusmahdollisuuksia.
”Ulkopuolinen perspektiivi ja laaja osaaminen ovat ilman muuta niitä lisäarvoja, joita L&T meille tuo, sillä jätehuolto ei ole meidän liiketoimintamme ydinaluetta. Lisäksi arvoa tuo systematiikka siinä, miten tiekartta toteutettiin. Me olemme kiinni operatiivisessa toiminnassamme, ja kun joku katsoo ongelmatilannetta toisesta vinkkelistä, siihen voi löytyä tuoreita ratkaisuja”, sanoo kestävän kehityksen johtaja Jaana Hänninen Valmet Automotivelta.
Valmet Automotivenkestävän kehityksen strategiassaympäristöasioiden prioriteetti on yhtiön omissa päästöissä ja sen oman toiminnan hiilineutraaliudessa. Myös toimitusketjun vastuullisuuden merkitys keskeisenä kehityskohteena tulee jatkossa kasvamaan.
”CO2-päästöjen lisäksi tärkeitä asioita ovat materiaalitehokkuus sekä sähkön ja energian kulutuksen vähentäminen, joka näkyy suoraan päästöjen vähentämisessä. Lisäksi strategiasta nousee yhtenä pääasiana esiin kiertotalous. Mittaamme CO2-päästöjä, jätteiden kierrätysastetta sekä sähkön- ja energian kulutusta, ja seuraamme näitä johdon tasolla kvartaaleittain”, Hänninen sanoo.
Tiekarttaa tehtiin monen eri osaston yhteistyönä. Saman pöydän ympärille tuotiin sellaisiakin osastoja ja työntekijöitä, jotka eivät päivittäin ole esimerkiksi jätehuollon kanssa tekemisissä. Osallistaminen lisää samalla ympäristötietoisuutta organisaation sisällä.
”Pidän talon sisäisen ymmärryksen lisääntymistä ihan olennaisena asiana lajittelun ja muiden konkreettisten toimenpiteiden lisäksi. Kierrätysasteemme vaihtelee jonkin verran kausittain ja tuotannon mukaan, mutta se on ollut noin 60 prosenttia. Tavoitteemme on, että vuoden 2024 loppuun mennessä saamme 65 prosenttia hukkamateriaalistamme ohjattua uusiokäyttöön. Se on jo tosi hyvä”, Jaana Hänninen sanoo.
Tiekartta antaa askelmerkit kiertotalouteen
Kiertotalouden tiekartta on kehityssuunnitelma, jonka avulla tavoitteet myös saavutetaan. Tiekartta auttaa järjestelmällisesti tunnistamaan ja priorisoimaan olennaisia asioita. Se antaa myös selvät askelmerkit siihen, miten tavoitteet konkreettisesti saavutetaan. Lopullinen päämäärä on, että yrityksen toiminta on kehitetty kiertotalouden mukaiseksi.
Hyötyä tiekartasta olisi monelle yritykselle, sanoo asiantuntija. Merkittävää on työn ja toiminnan mittakaava, ei yrityksen koko tai liikevaihto.
”Ei kiertotalouden tiekartta ole vain kansainvälisille pörssiyrityksille. Enemmänkin kyse on siitä, miten paljon on kehitettävää ja kuinka tärkeää se on yritykselle. Jos kiertotalous on yrityksen vastuullisuudelle olennainen asia, tiekarttaa kannattaa miettiä”, sanoo ympäristövastuun johtava asiantuntija Antti Pitkämäki L&T:ltä.
Valmet Automotiven toiminnan mittakaava on sekä sivuvirtojen määrän että erilaisten toimintojen suuren määrän osalta niin laaja, että systemaattinen lähestymistapa kiertotaloustavoitteissa on Pitkämäen mukaan aika lailla välttämätön.
”Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas on yksi Suomen suurimpia tuotantolaitoksia, jossa on valtavasti hallineliöitä, monia eri osastoja ja lukemattomia erilaisia linjastoja. Pakkausten määrää on ajan mittaan jo ansiokkaasti pienennetty, mutta havaitsimme, että edelleenkin siellä pystytään vähentämään jätteitä ja ennen kaikkea lisäämään kierrätystä”, Pitkämäki sanoo.
Asiakkaan henkilöstön laaja osallistaminen ja sitouttaminen ovat Pitkämäen mielestä avain onnistuneeseen tiekarttatyöhön. Kun asiakas priorisoi kiertotalouden ja varaa riittävät resurssit, asiat etenevät.
”Asiakas tuntee itse omat prosessinsa parhaiten. Kun se yhdistetään meidän kiertotalouden asiantuntijuuteemme, saadaan paras mahdollinen lopputulos. Kumpikaan ei yksin pysty tekemään uskottavaa, konkreettista tiekarttaa, johon asiakas voisi sitoutua. Kiertotalouden tiekarttaan yritys voi sitoutua johtoa, keskijohtoa ja operatiivista tasoa myöten”, Pitkämäki sanoo.
Onnistuakseen kiertotaloustyö vaatii Pitkämäen mukaan organisaatiolta myös motivaatiota ja intoa vastuullisuuden kehittämiseen ja omien haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseen.
”Edelläkävijäthän tällaisia hankkeita tekevät. Uudenkaupungin tehdas on viimeisen päälle hiottu tuotantoympäristö. Ei siellä mitään helppoja parannuskohteita ole. Suurimman osan työstä Valmet Automotive on tehnyt itse omalla erikoisosaamisellaan. Meidän piti vain löytää se, mitä ei ollut vielä tehty. Autoimme kuromaan kiinni sen viimeisen gäpin”, Pitkämäki sanoo.
Hän muistuttaa, että kiertotaloustyön lopullisena tavoitteena ei ole jonkin tietyn prosenttiluvun saavuttaminen, vaan ympäristöasioiden merkittävä edistäminen. Siinä L&T:llä on hänen mielestään paljon annettavaa.
”Meidän vahvuutemme on, että pystymme auttamaan myös tiekartan konkreettisessa jalkauttamisessa ihan niin pitkälle kuin asiakas kokee tarpeelliseksi. Emme jätä asiakasta yksin. Tiekartta räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan”, Pitkämäki sanoo.
Hiljainen tieto esiin
Valmet Automotivella on paljon työntekijöitä ja toimintoja. Kun kiertotalouden tiekarttaa alettiin laatia, tiedossa oli, että potentiaalia kiertotalouden saralla on.
”Ensin piti vain osata löytää juuri ne oikeat henkilöt ja toiminnot, joista se potentiaali löytyy. Tähän hiljaisen tiedon tunnistamistyöhön tarvittiin apua, samoin kuin siihen, että saadaan jäsennellysti koottua kompakti tehtävälista, jonka pohjalta sitten voidaan alkaa edistää näitä asioita”, sanoo ympäristöasiantuntija Iida Sjöroos Valmet Automotivelta.
Sjöroosin mukaan työryhmissä tunnistettiin kuutisenkymmentä erilaista toimenpidettä. Ne karsittiin noin 40 toimenpiteeseen, jotka koottiin suunnitelman muotoon tehtävälistoineen, aikatauluineen ja vastuullisine henkilöineen.
”Toimenpide-ehdotusten suuri määrä osoittaa, että meidän työntekijöillämme riittää ideoita. Tiekartan tehtävälista on käytännönläheinen ja hyvä. Siinä on aikataulutettu konkreettisia toimia vuodeksi eteenpäin. Ei esimerkiksi tehdä vain yhtä yleistä kierrätysohjetta, vaan otetaan oikeasti eri osastoilta ihmisiä ja suunnattaan ohjeistus tai koulutus heille. Osastot ja työnkuvat ovat kuitenkin hyvin erilaisia”, Sjöroos sanoo.
Jätehuollon ja vastuullisuuden koulutus sisältyy Valmet Automotivella henkilöstön perehdytykseen.
”Se on hyvin käytännönläheinen ja se käsittelee muun muassa sitä, mitä jätejakeita meillä syntyy ja mihin niitä kuuluu laittaa ja mihin ei. Kyllä meillä jätehuolto on oikeasti jo tosi hyvällä mallilla. Mutta kun meillä on paljon väkeä ja jonkun verran vaihtuvuutta henkilöstössä, asioita pitää välillä vähän toitottaa”, Sjöroos sanoo.
Vaikka vielä on Sjöroosin mukaan aikaista sanoa tiekartan vaikutuksista laajemmin, positiivisia yllätyksiä on jo tullut vastaan. Yksi sellainen on mahdollisuus ryhtyä keräämään yritysmuoveja.
”Tehtaalla suurin jätevirta tulee kokoonpanosta. Pahvia tulee eniten. Muoviakin tulee paljon, mutta se menee pieneen kasaan eikä paina kovin paljon. Kirkas kalvomuovi kerätään meillä erikseen. Yritysmuovin keräys lisäisi lajittelua entisestään huomattavasti. Saamme kiertoon ihan uuden jakeen, joka tähän asti on mennyt energiajakeena eteenpäin”, Sjöroos sanoo.
Hän kiittelee myös sitä, että tiekartta toi Valmet Automotivelle ehdotuksia mittareiksi, joita seurata jatkossa.
"Tällä hetkellä seuraamme lähinnä tehtaan kokonaiskierrätysastetta. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta kierrätyksen onnistumisesta. Haluaisimme tuoda kierrätyksen seurantaa enemmän tuotanto-osastoille, esimerkiksi kokoonpanoon ja hitsaamoon", Sjöroos sanoo.
Alkuun hän yllättyi siitä, kuinka paljon tiekarttatyössä vie aikaa oikeiden toimintojen ja oikeiden henkilöiden tunnistaminen niin, että saadaan kaikki halutut asiat otettua huomioon.
”Se on mielestäni tämän hankkeen tärkein vaihe ja siihen kannattaakin varata aikaa. Siinä onnistuttiin hyvin ja se näkyy lopputuloksessa. Meillä on tiivis porukka kaikkien tiekarttaan nimettyjen vastuuhenkilöiden kesken. Olemme pitäneet sisäisen kick off -tapaamisen ja jatkossa seuraamme edistymistä säännöllisissä kuukausittaisissa palavereissa. Myös L&T:n kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa, joustavaa ja asiantuntevaa. Apu on ollut aina yhden puhelun päässä”, Sjöroos sanoo.
L&T on tehnyt pitkään yhteistyötä Valmet Automotiven kanssa ja tuottanut palveluita Uudenkaupungin tehtaalla vuodesta 2008. Yhtiö vastaa tehtaan tavanomaisten jätteiden jätehuollosta ja kierrätyksestä sekä siivouspalveluista ja muista sovituista tuotannon tukipalveluista. Autoteollisuus on 15 vuodessa ehtinyt muuttua melkoisesti ja vuosien saatossa tehdasympäristö laajentunut.
”Uudenkaupungin tehtaalla eletään muutosten aikaa, mikä tarkoittaa myös muutoksia L&T:n toimintaan siellä. L&T on valmis muuttumaan, ja siksikin kiertotalouden tiekartan kaltaiset hankkeet ovat erittäin tärkeitä”, sanoo asiakkuusjohtaja Juha-Matti Laurila L&T:stä.
Laurilalla on kymmenen vuoden kokemus yhteistyöstä Valmet Automotiven kanssa. Hänen mukaansa haasteet ovat yhteiset ja tavoitteet korkealla. Yhdessä myös mietitään, miten tavoitteisiin päästään.
”Valmet Automotive on asiakkaana todella vaativa, ja se vaativuus auttaa meitäkin. Se, että asiakas asettaa riman korkealle, kertoo siitä, että jatkuva paremman huomisen luominen on heillä dna:ssa. Se haastaa myös meitä, kun joudumme miettimään, että miten saamme asiakkaan toiveet toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla”, Laurila sanoo.
Hän muistuttaa, että ihmiset sen yhteistyönkin lopulta tekevät. Kun ihmiset toimivat keskenään, ytimessä on molemminpuolinen luottamus.
”Meillä on aina ollut Valmet Automotiven kanssa hyvin selkeä yhteinen toimintamalli yhteistyön hallinnoimisen suhteen. Tapaamme säännöllisesti ja pyrimme olemaan askelen edellä tulevaa. Sovimme yhdessä tavoitteet joka vuodelle ja pitemmällekin aikavälille. Aina maailman muutoksia ei voi ennakoida. Ilman syvää ihmistenvälistä luottamusta ja avoimuutta eri tasoilla meidän reagointikykymme ei esimerkiksi korona-aikana olisi ollut niin hyvä kuin se nyt on ollut”, Laurila sanoo.
Autotehtaalla on hänen mielestään aina tuntunut jatkuva parantamisen ideologia. Innovointiin on panostettu.
”Uudenkaupungin tehdas on maailman ehkä nopeimmin asiakkaiden tarpeisiin vastaava autotehdas, ihan maailman huippua siinä, miten luodaan autonvalmistuslinja. Muutoskyvykkyys ja se, että pystytään ylä- ja alamäessä auttamaan toisiamme, ne ovat kovia juttuja. Kaikkihan silloin pärjäävät, kun ajat ovat normaalit. Todellinen kyvykkyys punnitaan silloin, kun pitää pystyä muuttumaan ja sopeutumaan kulloisiinkin olosuhteisiin”, Laurila sanoo.
L&T:n ja Valmet Automotiven pitkässä yhteistyössä on Jaana Hännisen mukaan aina ollut kehittämispuoli mukana.
Kumppanuuden hyödyistä Hänninen nostaa esiin jatkuvuuden sekä kehittämispotentiaalin tunnistamisen. Kun on pitkään tehty yhteistyötä, syntyy ymmärrys toisen toiminnasta kaikkine uniikkeine ominaisuuksineen.
”Yhteistyökumppanin valinta tiekarttaa varten oli aika luonteva. Kun ymmärtää meidän operatiivista toimintaamme ja historiaamme, pystyy myös näkemään mahdollisuuksia kehittää asioita tulevaisuudessa. Siinä yhdistyy operatiivinen puoli ja ulkopuolelta tuleva asiantuntemus, jota L&T ammentaa laajasta asiakasverkostostaan. He voivat sanoa, että ’kun tämä ratkaisu on toiminut yrityksellä X, se voisi toimia teilläkin’”, Hänninen sanoo.
Hänninen muistuttaa, että myös kumppanuuksille asetettavat odotukset kasvavat koko ajan. Hänestä on tärkeää toimia kumppanien kanssa, jotka toimivat kestävän kehityksen mukaisesti ja vastuullisesti.
”Jatkossa kestävän kehityksen mittareista tulee entistä tärkeämpi asia koko meidän toimittajakentässämme. Tulemme myös varmasti haastamaan muita yrityksiä entistä voimakkaammin vastuullisuusasioissa. Uskon, että yhteistyökumppanuuksista tulee entistä tiiviimpiä ja niiden merkitys kasvaa, sillä on paljon asioita, joista meillä itsellämme ei ole niin syvällistä tietoa. Tarvitsemme luotettavia kumppaneita, jotka pystyvät meitä niissä auttamaan”, Hänninen sanoo.
1. Hanki ulkopuolista asiantuntija-apua. Uudet silmät katsovat omaa toimintaa uudesta näkökulmasta, ja se voi tuottaa hyviä keskusteluja, ehdotuksia ja toimenpiteitä.
2. Älä hätiköi. Varaa aikaa etenkin projektin alkuun. Hätäiset ratkaisut voivat viedä ojasta allikkoon.
3. Pidä avoin mieli ja varaudu yllätyksiin. Niitä tulee isossa hankkeessa aina.
"Tavoitteemme on, että vuoden 2024 loppuun mennessä saamme 65 prosenttia hukkamateriaalistamme ohjattua uusiokäyttöön."
- Jaana Hänninen | Kestävän kehityksen johtaja, Valmet Automotive