Lähes 40 vuotta Rovaniemen kiinteistöjä siivonnut Hilkka Pekkala nauttii eri-ikäisten työtovereiden seurasta. Hyvä työyhteisö kirkastaa päivän, mutta positiivinen asenne on siivoojan tärkein voimavara.
Kuka olet?
Olen Hilkka Pekkala, 62-vuotias siivooja. Alalla olen työskennellyt jo 38 vuotta.
Mitä työtä teet?
Työskentelen Rovaniemellä asiakaskohteessa. Täällä en ole vain siivooja vaan tavallaan talon emäntä – huolehdin paitsi tilojen siisteydestä myös yleisestä viihtyvyydestä, kahvinkeitosta lähtien.
Mikä on työssäsi parasta?
Rakastan työtäni, vaikka jotkut tuttavani sanovatkin, että minulta puuttuu jokin ruuvi päästä. Tykkään siivota sekä olla ja jutustella ihmisten kanssa. Tässä työssä saan tehdä kumpaakin.
L&T:n tavoitteena on maailman vastuullisin siivous. Haluamme kehittyä ja haastaa koko toimialan kehittymään. Siksi loimme Vastuullisempaa siivousta -kehitysohjelman . Se antaa mittarit ja mahdollisuudet pyrkiä kokonaisvaltaisesti aina parempaan. Tämä on hyväksi kaikille: ihmisille, yrityksille, kiinteistöille ja ympäristölle.
Henkilöstö on L&T:n suurin voimavara, josta on tärkeää pitää huolta: olemme lanseeranneet ainutlaatuisen organisaatiomallin ja päivittäneet johtamisjärjestelmämme, jota auditoidaan säännöllisesti. Pidämme huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä sekä varmistamme yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumisen. Hyvinvoiva henkilökunta ja yrityksen kantama sosiaalinen vastuu näkyvät lopulta laadukkaana työnjälkenä.
Pitkän uransa aikana Hilkka Pekkala on ehtinyt puhdistaa Rovaniemen rakennuksia Napapiirillä piilevästä Joulupukin postista eräkämppiin ja autokorjaamoihin.
L&T:n työntekijä Pekkalasta tuli tammikuussa 2002, kun L&T osti valtion siivouspalvelut. Silloinen työpaikka pysyi samana, vain työvaatteet ja esihenkilö vaihtuivat. Nykyistä työkohdettaan Pekkala on siistinyt nyt kahden vuoden ajan.
Pekkalan on vaikea eritellä työstään L&T:n siivouspalveluissa yhtä ainutta parasta asiaa.
"Tästä työstä on tosissaan tykättävä, jos aikoo pysyä alalla. Minä pidän siivoamisesta ja ihmisten parissa työskentelystä, joten tämä työ on kuin minua varten luotu", Pekkala toteaa yhtään empimättä.
Erityisesti hän nauttii työskentelystä kohteissa, joissa on paljon ihmisiä ja juttuseuraa ympärillä. Miesvoittoisessa työympäristössä puheenaiheet eivät aina osu omiin mielenkiinnon kohteisiin.
"Nämä kohteen miehet tykkäävät puhella koneista, autoista ja kelkoista, joista minä en niin ymmärrä. Mutta kun kiinteistönhuollon nuoret pojanklopit käyvät laitoksella, heiltä irtoaa hauskoja tarinoita", Pekkala naurahtaa.
Lukuisia eri työkohteita ja työyhteisöjä urallaan kokenut Pekkala nauttii siitä, että ympärillä on eri-ikäisiä ihmisiä.
"Olisihan se kamalaa, jos kaikki olisivat yhtä vanhoja. Nuorten läsnäolo on rikkaus, sillä he ajattelevat asioista usein eri tavalla kuin me iäkkäämmät työntekijät. Me voimme oppia nuorilta paljon."
Pekkala lisää, että on ihmisestä itsestään kiinni, kuinka hän ottaa vastaan eri ikäluokkien edustajat. Hänellä ei itsellään ole huonoja kokemuksia työvuosien varrelta, mutta hän on kuullut tilanteista, joissa vanhemmat työntekijät ovat pompotelleet ja pomotelleet nuoria tulokkaita.
"Sellaiseen pitää puuttua välittömästi. Jos nuori saa ensimmäisessä työpaikassaan kokea ikävää kohtelua, on varmaa, ettei hän jää alalle."
Työnjohdolla on Pekkalan mielestä tärkeä rooli ikävien ilmiöiden kitkemisessä. Aina ongelmat eivät kuitenkaan tule johdon tietoon, vaan työntekijöiden on nostettava epäkohdat rohkeasti esiin.
"Olen valtavan onnellinen, että oma esihenkilöni on ihminen, jolle voin puhua rehellisesti aivan kaikesta. Jokaiseen ongelmaan löytyy aina nopeasti ratkaisu, ja juuri siksi viihdyn nykyisessä työpaikassani niin hyvin."
Ikäsyrjintä on Pekkalalle vieras käsite.
"Nyt kun olen tämän ikäinen, minut otetaan oikein hyvin huomioon. Jos apua pyytää, sitä varmasti saa."
Iän tuoman kokemuksen ansiosta työ vain helpottuu vanhemmiten. Kun Pekkala astuu siivottavaan tilaan, hän näkee yhdellä silmäyksellä, mitä siellä on tehtävä.
"Siivoustyössä pienetkin asiat tehostavat työtä merkittävästi, kuten työvälineiden oikea käyttö tai tapa, kuinka siivouskärry järjestetään. Ne auttavat välttämään tyhjää työtä ja turhaa juoksentelua siivottavan tilan ja siivouskomeron välillä."
Ikä on kasvattanut luonnetta ja opettanut positiivista asennetta, joka on siivoojan työssä välttämätön ominaisuus. Oma huono päivä ei saa näkyä ulospäin, ja hankalallekin asiakkaalle on jaksettava hymyillä.
Sijoitus uuteen työkohteeseen vaatii samaa optimistista asennetta, jota Pekkala kuvaa omaksi vahvuudekseen.
"Joka kohteessa on omat oikkunsa, joihin on sopeuduttava. Ennen nykyisessä kohteessasani voimalaitoksessa työskentelyä kypärä, huomioliivit ja turvakengät olivat minulle täysin tuntemattomia varusteita, mutta niistä tuli nopeasti osa arkea."
Vaikka Pekkala rakastaa työtään, ei se aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Tiukasti aikataulutettu työ haastaa myös kokenutta siivoojaa.
"Kaipaisin vähän lisää työaikaa, että ehtisin tehdä kaiken kunnolla murehtimatta siitä, että nyt pitäisi olla siistimässä jo seuraavaa paikkaa. Se on ainoa haasteelliseksi kokemani ongelma, ja se vaivaa koko alaa työnantajasta riippumatta."
Kiireisistä työpäivistä huolimatta siivoojan työ palkitsee.
"On mahtava tunne, kun voin hyvillä mielillä lähteä töistä kotiin tietäen, että kaikki on työpaikalla kunnossa ja päivän työt on tehty huolella."
Erityisen palkitsevalta tuntuvat työkaverit, jotka kiittävät, muistavat ja kunnioittavat siivoojan työtä.
"Kiitoksesta tulee aina hyvä mieli. Paras muistoni on kuitenkin edellisestä työkohteestani, jossa työntekijät järjestivät minulle 60-vuotisjuhlat. Paikalla oli toistasataa ihmistä, kakkua ja lahjoja. Ihan piti itkeä tirauttaa, niin hyvältä se tuntui", Pekkala muistelee.
"Hyvä fiilis ei kuitenkaan vaadi juhlia, vaan hyvä työpäivä on omasta asenteesta kiinni."
Tarina on julkaistu 4.5.2021.