Rakentamisen alalla syntyvä jäte on koko maapallon jätekuormasta pitkälti noin kolmannes. Tämän kuorman vähentäminen vaatii ajattelutavan muutosta, menneestä oppimmista ja rohkeaa uuden tavoittelua.
Teollinen vallankumous ja sitä seurannut moderni aika on vaikuttanut siihen, kuinka loputtoman tuntuisesti olemme saaneet raaka-aineita käyttöön. Kulutusjuhla, josta olemme pitkään länsimaissa nauttineet, on kuitenkin muuttanut suhdettamme jätteeseen. Rakentamisen maailmassa on pitänyt olla jo tekemässä uutta, kun vanhan jätteitä on vielä hävitetty. Sana ”hävitys” kuvastaa aikaa noin 20 vuotta sitten oikeastaan hyvin: kaikesta piti päästä nopeasti eroon, jolloin helpointa oli polttaa tai haudata.
Kun aloitin myyjänä L&T Ympäristöpalveluiden puolella Rovaniemellä, sain kuulla tarinoita, kuinka Lapin sodan jälkeen aloitettiin jälleenrakennus ja yksinkertaisesti kaikki käytettiin uudestaan. Kaikki puunpätkät ja tiilenpalaset käytettiin parhaan kyvyn mukaan uudelleen ja vääntyneet naulatkin vasaroitiin suoriksi. Niin sanotulla jätteellä oli siis hurjasti enemmän kysyntää kuin tänään. Silloin ei edes ajateltu mutkalle vääntyneitä L-muotoisia nauloja jätteenä, vaan korjattavana ja uudelleenkäytettävänä tuotteena.
Tänään vuonna 2024 vien tavallaan tätä aivan samaa ajatusmallia rakennustyömaille. Tavoitteenamme on saada rakennustyömaat lajittelemaan, jotta mahdollisimman paljon raaka-ainetta saadaan kiertoon. Koen että velvollisuutemme on myös kertoa materiaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksista työmailla. Esimerkiksi muottipuut voidaan käyttää hyvin uudelleen, kun niille vain löytyy oikea paikka, eikä niin kutsuttua jätepuuta kannata viedä vaihtolavalle odottamaan poiskuljetusta. Yksi käytännön esimerkki kierrosta on kuormalavat, joista on turha luoda jätekuormaa. Lavat voi ohjata uudelleenkäyttöön luvanvaraisiin toimipisteisiimme Oulussa ja Järvenpäässä korjattavaksi.
Jäte on ahtailla työmailla monesti haaste, sitä ei käy kiistäminen. Kuten muitakaan ongelmia, ei jätettäkään voida vain lakaista maton alle. Enää työmaiden jätehuoltoa ei yksinkertaisesti voi hoitaa yhden tai kahden vaihtolavan periaatteella. Toisaalta emme myöskään halua tarjota yhtä, kaikille sopivaa avaimet käteen -pakettia, sillä jokainen työmaa on erilainen. Tästä syystä olemmekin jo vuosia erikoistuneet asiantuntijapalveluihin, joita myyjämme ympäri Suomea ovat menestykkäästi toteuttaneet. Tulemmekin mielellämme kutsusta paikan päälle neuvomaan ja auttamaan, jotta työmaa pääsisi optimaalisilla ratkaisuilla kierrättämään tehokkaasti, kustannukset huomioiden, kukin omien tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti.
Olemme huomanneet vuosien mittaan selkeän muutoksen: työmaat ovat entistä paremmin sitoutuneita ja panostavat siihen, että jätettä ei synny eikä kaikesta pyritä vain mahdollisimman nopeasti eroon. Toisaalta Suomi on vahvasti vaihtolavakansaa ja välillä koetaan, ettei jätteet voi millään muulla lähteäkään pois työmaalta. Väitän kuitenkin myös, että olemme kierrätyskansaa ja meissä kytee edelleen sisäsyntyinen halu uudelleenkäyttämiseen.
Uskon että pystymme mukautumaan uusiin muutoksiin, vaikkapa uusiin tarjolla oleviin keräilyvälineisiin. Tästä hyvänä esimerkkinä pääkaupunkiseudun tilaa säästävät, ketterät kippilavamme, jotka markkinoille muutama vuosi sitten saavuttuaan löysivät heti asiakkaat ja kysyntä on ollut huimaa!
Koen, että L&T:llä tehtävämme on tukea ja innostaa työmaita sekä muitakin asiakkaitamme kierrättämään ja lajittelemaan mahdollisimman hyvin jo jätteen syntypaikalla. Työmaiden kierrätyskoulutuksia eli niin kutsuttuja jäteinfoja olemme pitäneet jo vuosikymmenten ajan. Emme siis suinkaan ole pelkästään jätteiden kuljetusliike, vaan tarjoamme palvelua, jolla asiakas pääsee kiertotaloustavoitteesiinsa.
Myyjänä tiedän, ettei hyviä kumppanuuksia ja ratkaisuja tehdä neuvotteluvaiheessa, vaan lupaukset lunastetaan pitkäjänteisellä, aidolla yhteistyöllä, asiakasymmärryksellä ja vilpittömällä halulla kehittää. Lupaamme on olla jatkossakin lähempänä työmaita, sillä siellä kierrätystavoitteet saavutetaan.